Jäädä vai lähteä? : Intialaistaustaisten erityisosaajien kokemuksia kotiutumisesta Suomeen
https://trepo.tuni.fi/handle/10024/234613"Tutkimustulosten valossa työn perusteella maahan muuttaneiden kotiutuminen toteutuu pitkälti yksilöiden oman aktiivisuuden sekä työyhteisöltä ja muilta sosiaalisilta verkostoilta saadun tuen varassa. Tutkimuksen perusteella kansainvälisten osaajien houkuttelutyössä ja Suomen vetovoimatekijöiden vahvistamisessa on onnistuttu. Pitovoimatekijöihin satsaaminen vaatii kuitenkin pitkäjänteistä työtä kokonaisvaltaisen sosiaalisen integraation edistämiseksi. Se sisältää suomalaisen yhteiskunnan vastaanottavuuden, kuten tiedon ja palvelujen saavutettavuuden kehittämisen lisäksi vuorovaikutukselliseen ja kulttuuriseen integraatioon panostamista lisäämällä kulttuurien välistä kohtaamista ja yhteiskunnan kansainvälistä ilmapiiriä. Keskeiseksi tekijäksi pitovoiman kannalta nousee myös työllistymiseen liittyvien esteiden purkaminen."
Lappilaiset kasakat? - ukrainalainen kansallinen identiteetti diasporassa Rovaniemellä
https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/67058"Tutkimus osoittaa myös, että identiteetti rakentuu kahden paikan - Ukrainan ja Suomen välisessä tilassa. Digitaaliset yhteydet, perhesuhteet ja diasporayhteisön käytännöt ylläpitävät kuulumista Ukrainaan, samalla kun elämä Rovaniemellä muokkaa käsityksiä kodista, paikallisuudesta ja tulevaisuudesta. Ukrainalaisuus diasporassa ei näyttäydy staattisena tilana, vaan jatkuvasti neuvoteltavana prosessina. Kriisi, paikka ja yhteisöllisyys muovaavat identiteettiä samanaikaisesti."
Miten maahanmuuttajat kokevat Suomen sosiaaliturvan?
https://www.theseus.fi/handle/10024/910953"Maahanmuuttajan kokemukset ja tehdyt tutkimukset antavat kokonaiskuvan, jonka mukaisesti sosiaaliturvan piirissä voitaisiin toimia kulttuurisensitiivisemmin ja maahanmuuttajaa rohkaisevasti. Maahanmuuttajan palveleminen sosiaaliturvan piirissä voitaisiin tuoda enemmän kotouttamisen ”kaksisuuntainen tie” periaatetta, jossa kumpikin osapuoli, maahanmuuttaja ja sosiaalipalvelu, toimisivat aktiivisesti asiakkaan edun takaamiseksi."
Turvapaikkapolitiikan muutos ja kotoutumisen rakenteelliset edellytykset Suomessa ja Ruotsissa 2015–2024
https://www.theseus.fi/handle/10024/910895"Tutkimustulosten pohjalta voidaan todeta, että Suomen ja Ruotsin turvapaikkapolitiikat muodostavat institutionaalisen paradoksin, jossa vastakkaiset strategiat tuottavat samankaltaisia inhimillisiä kustannuksia. Ruotsin nopeat linjamuutokset lisäsivät nopeutta mutta rapauttivat yhdenmukaisuutta ja luottamusta. Suomen malli pyrkii säilyttämään oikeusvarmuuden, mutta resurssipula ja pitkät käsittelyajat vaarantavat laadun ja lisäsivät epävarmuutta."
Islamin oppikirjat neuvottelijoina : Islam-kuvan ja islamin sisäisen monimuotoisuuden rakentuminen Salam – islamin polku -oppikirjasarjassa
https://helda.helsinki.fi/items/58dfc2d ... 96bf70c2eeTulkin käyttö lastensuojelussa : Tulkin käytön vaikutus vuorovaikutussuhteeseen asiakkaan ja työntekijän välillä
https://www.theseus.fi/handle/10024/910777Sivu 38: "Yhtenä keskeisenä tutkimustuloksena nousi esiin myös sekä tulkkien, että työntekijöiden ammattitaidon puute suhteessa tulkkivälitteiseen työskentelyyn lastensuojelun kontekstissa. Tulkkivälitteisen työskentelyn kehittäminen vaatii tutkimustulosten perusteella kokemusta tulkkivälitteisestä työskentelystä, mutta myös ymmärryksen lisäämistä tässä kappaleessa esiin nostetuista erityispiirteistä. Lisäksi tutkimustulosten perusteella tulkkivälitteisen työskentelyn kehittäminen vaatisi myös työnantajatason ja poliittisen tason panostusta."
”Mä haluun puhuu paremmin suomea mä tiedän se on tärkeä” : diskurssianalyysi hoiva-alalla työskentelevien maahanmuuttajien motivaatiosta suomen kielen oppimiseen
https://oulurepo.oulu.fi/handle/10024/60784Sivu 26: "Haastatteluista käy ilmi, että suomen kieltä tarvitaan, jotta voidaan päästä koulutusta vastaavaan työhön. Haastateltavat ovat kaikki korkeakoulutettuja omassa maassaan. Suomessa he kuitenkin ovat joutuneet aloittamaan koulutuksensa täysin alusta. Haastateltavat ovatkin opiskelemassa lähihoitajiksi. Korkeakoulutettujen maahantulijoiden uudelleen kouluttautuminen alempaan tutkintoon on rakenteellinen ongelma, johon vaikuttaa talouden kasvun vaihtelu, lainsäädäntö sekä laajempana ilmiönä yhteiskunnan rakenteellinen rasismi (Könönen & Himanen: 2019)."
Maahanmuuttajan kohtaamisen kokemuksia hoitotyössä
https://www.theseus.fi/handle/10024/910710"Terveydenhuollon hoitohenkilöillä oli maahanmuuttajien kohtaamisesta neutraaleja, myönteisiä ja kielteisiä kokemuksia. Tulokset osoittivat, että suhtautuminen monikulttuurisuuteen on parantunut, suhtautuminen on avointa ja positiivista. Työskentely on kuormittavaa ja vie aikaa verrattuna kantaväestöön. Esille tuli myös hoitohenkilöstön kokemusta maahanmuuttajien terveyspalveluiden tarjonnan ja laadun epätasa-arvoisuudesta. Väkivaltaa kokeneiden naisten kohtaamisessa koettiin riittämättömyyden tunteita."
Jäädä vai lähteä? : Intialaistaustaisten erityisosaajien kokemuksia kotiutumisesta Suomeen
https://trepo.tuni.fi/handle/10024/234613
"Tutkimustulosten valossa työn perusteella maahan muuttaneiden kotiutuminen toteutuu pitkälti yksilöiden oman aktiivisuuden sekä työyhteisöltä ja muilta sosiaalisilta verkostoilta saadun tuen varassa. Tutkimuksen perusteella kansainvälisten osaajien houkuttelutyössä ja Suomen vetovoimatekijöiden vahvistamisessa on onnistuttu. Pitovoimatekijöihin satsaaminen vaatii kuitenkin pitkäjänteistä työtä kokonaisvaltaisen sosiaalisen integraation edistämiseksi. Se sisältää suomalaisen yhteiskunnan vastaanottavuuden, kuten tiedon ja palvelujen saavutettavuuden kehittämisen lisäksi vuorovaikutukselliseen ja kulttuuriseen integraatioon panostamista lisäämällä kulttuurien välistä kohtaamista ja yhteiskunnan kansainvälistä ilmapiiriä. Keskeiseksi tekijäksi pitovoiman kannalta nousee myös työllistymiseen liittyvien esteiden purkaminen."
Lappilaiset kasakat? - ukrainalainen kansallinen identiteetti diasporassa Rovaniemellä
https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/67058
"Tutkimus osoittaa myös, että identiteetti rakentuu kahden paikan - Ukrainan ja Suomen välisessä tilassa. Digitaaliset yhteydet, perhesuhteet ja diasporayhteisön käytännöt ylläpitävät kuulumista Ukrainaan, samalla kun elämä Rovaniemellä muokkaa käsityksiä kodista, paikallisuudesta ja tulevaisuudesta. Ukrainalaisuus diasporassa ei näyttäydy staattisena tilana, vaan jatkuvasti neuvoteltavana prosessina. Kriisi, paikka ja yhteisöllisyys muovaavat identiteettiä samanaikaisesti."
Miten maahanmuuttajat kokevat Suomen sosiaaliturvan?
https://www.theseus.fi/handle/10024/910953
"Maahanmuuttajan kokemukset ja tehdyt tutkimukset antavat kokonaiskuvan, jonka mukaisesti sosiaaliturvan piirissä voitaisiin toimia kulttuurisensitiivisemmin ja maahanmuuttajaa rohkaisevasti. Maahanmuuttajan palveleminen sosiaaliturvan piirissä voitaisiin tuoda enemmän kotouttamisen ”kaksisuuntainen tie” periaatetta, jossa kumpikin osapuoli, maahanmuuttaja ja sosiaalipalvelu, toimisivat aktiivisesti asiakkaan edun takaamiseksi."
Turvapaikkapolitiikan muutos ja kotoutumisen rakenteelliset edellytykset Suomessa ja Ruotsissa 2015–2024
https://www.theseus.fi/handle/10024/910895
"Tutkimustulosten pohjalta voidaan todeta, että Suomen ja Ruotsin turvapaikkapolitiikat muodostavat institutionaalisen paradoksin, jossa vastakkaiset strategiat tuottavat samankaltaisia inhimillisiä kustannuksia. Ruotsin nopeat linjamuutokset lisäsivät nopeutta mutta rapauttivat yhdenmukaisuutta ja luottamusta. Suomen malli pyrkii säilyttämään oikeusvarmuuden, mutta resurssipula ja pitkät käsittelyajat vaarantavat laadun ja lisäsivät epävarmuutta."
Islamin oppikirjat neuvottelijoina : Islam-kuvan ja islamin sisäisen monimuotoisuuden rakentuminen Salam – islamin polku -oppikirjasarjassa
https://helda.helsinki.fi/items/58dfc2db-a6f4-4ff9-9643-2896bf70c2ee
Tulkin käyttö lastensuojelussa : Tulkin käytön vaikutus vuorovaikutussuhteeseen asiakkaan ja työntekijän välillä
https://www.theseus.fi/handle/10024/910777
Sivu 38: "Yhtenä keskeisenä tutkimustuloksena nousi esiin myös sekä tulkkien, että työntekijöiden ammattitaidon puute suhteessa tulkkivälitteiseen työskentelyyn lastensuojelun kontekstissa. Tulkkivälitteisen työskentelyn kehittäminen vaatii tutkimustulosten perusteella kokemusta tulkkivälitteisestä työskentelystä, mutta myös ymmärryksen lisäämistä tässä kappaleessa esiin nostetuista erityispiirteistä. Lisäksi tutkimustulosten perusteella tulkkivälitteisen työskentelyn kehittäminen vaatisi myös työnantajatason ja poliittisen tason panostusta."
”Mä haluun puhuu paremmin suomea mä tiedän se on tärkeä” : diskurssianalyysi hoiva-alalla työskentelevien maahanmuuttajien motivaatiosta suomen kielen oppimiseen
https://oulurepo.oulu.fi/handle/10024/60784
Sivu 26: "Haastatteluista käy ilmi, että suomen kieltä tarvitaan, jotta voidaan päästä koulutusta vastaavaan työhön. Haastateltavat ovat kaikki korkeakoulutettuja omassa maassaan. Suomessa he kuitenkin ovat joutuneet aloittamaan koulutuksensa täysin alusta. Haastateltavat ovatkin opiskelemassa lähihoitajiksi. Korkeakoulutettujen maahantulijoiden uudelleen kouluttautuminen alempaan tutkintoon on rakenteellinen ongelma, johon vaikuttaa talouden kasvun vaihtelu, lainsäädäntö sekä laajempana ilmiönä yhteiskunnan rakenteellinen rasismi (Könönen & Himanen: 2019)."
Maahanmuuttajan kohtaamisen kokemuksia hoitotyössä
https://www.theseus.fi/handle/10024/910710
"Terveydenhuollon hoitohenkilöillä oli maahanmuuttajien kohtaamisesta neutraaleja, myönteisiä ja kielteisiä kokemuksia. Tulokset osoittivat, että suhtautuminen monikulttuurisuuteen on parantunut, suhtautuminen on avointa ja positiivista. Työskentely on kuormittavaa ja vie aikaa verrattuna kantaväestöön. Esille tuli myös hoitohenkilöstön kokemusta maahanmuuttajien terveyspalveluiden tarjonnan ja laadun epätasa-arvoisuudesta. Väkivaltaa kokeneiden naisten kohtaamisessa koettiin riittämättömyyden tunteita."
