Toisen sukupolven maahanmuuttajamiesten syyt hakeutua tai olla hakeutumatta korkeakouluihin : Korkeakouluun jatkamisen haasteet ja mahdollisuudet
https://www.utupub.fi/handle/10024/181194"Keskeisimpinä tuloksina havaittiin, että korkeakouluun hakeutumiseen vaikuttavat muun muassa koulutuksen arvostus, tulevaisuuden mahdollisuudet ja perheen tai lähipiirin tuki. Koulutukseen hakeutumatta jättämistä selittivät motivaation puute, epävarmuus koulutuksen hyödyistä sekä työelämän ja perheen vastuut. Tarkasteltaessa pääomia korostuivat sosiaalinen, navigaationaalinen, perhepääoma sekä kielellinen ja kulttuurinen pääoma. Näistä pääomista navigaationaalinen osoittautui kaikkein ratkaisevimmaksi korkeakoulutukseen hakeutumisen kannalta."
Silpomisen läpikäynyt nainen terveydenhuollon asiakkaana : integratiivinen kirjallisuuskatsaus
https://www.theseus.fi/handle/10024/887829https://www.theseus.fi/bitstream/handle ... sAllowed=ySivu 25: "Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttaman tutkimuksen mukaan ympärileikkaus oli tehty huomattavalle osalle Suomessa asuvista somalialais- ja kurditaustaisista naisista. Kurditaustaisista naisista lähes kolmannes (31,8 %) ja somalitaustaisista noin seitsemän kymmenestä (69,8 %) raportoi, että heidät oli ympärileikattu. Somalialaistaustaisilla ympärileikkaukset olivat sitä yleisempiä mitä vanhemmasta ikäryhmästä oli kyse. Nuorimmassa eli 18–29-vuotiaiden ikäryhmässä yli puolet somalialaistaustaisista raportoi ympärileikkauksesta. Vastaavasti kurditaustaisista 18–29 vuotiaista noin neljännes oli ympärileikattu."
Yhteinen suunta valmennuksessa : valmennusprosessi maahanmuuttaja-asiakkaiden tukemiseksi Nauha ry:ssä
https://www.theseus.fi/handle/10024/888165https://www.theseus.fi/bitstream/handle ... sAllowed=ySivu 32: "Molemmat valmentajat kuvasivat nykyisen valmennusprosessin keskeisiksi vaiheiksi alkuhaastattelun, työpajajakson ja mahdollisen siirtymän jatkopolulle (esim. palkkatuki, opiskelu). Ensimmäisen valmentajan mukaan asiakkaat ovat yleensä motivoituneita alussa, mutta passivoitumista voi tapahtua, mikäli alkuvaiheen perehdytys ei onnistu. Toinen valmentaja nosti esiin, että asiakas saattaa 'tippua kyydistä' jo perehdytysvaiheen jälkeen, mikäli valmennuksen tavoite ei ole asiakkaalle selvä. Molemmat korostivat yksilöllisten keskustelujen ja arjen ohjauksen merkitystä sitoutumisen tukemisessa.
Kielelliset ja kulttuuriset haasteet olivat molempien mukaan keskeisiä valmennustyössä. Ensimmäinen valmentaja kuvasi tilanteita, joissa asiakas ei ymmärrä, miksi on mukana kuntouttavassa työtoiminnassa – erityisesti silloin, kun palvelu on määrätty osana aktivointisuunnitelmaa ilman asiakkaan omaa motivaatiota. Toisen valmentajan mukaan kielimuuri vaikeuttaa myös turvallisuusohjeiden ymmärtämistä ja ryhmädynamiikkaa. Ratkaisuina mainittiin selkokieliset ja kuvalliset materiaalit, viikkosuunnitelmat, sekä tulkin tai muun kaksikielisen tukihenkilön hyödyntäminen erityisesti alkuvaiheessa."
Ulkomaalaistaustaisten kokemukset työllistymisestä Suomessa
https://www.theseus.fi/handle/10024/887511https://www.theseus.fi/bitstream/handle ... sAllowed=ySivu 31: ”Suomessa olen hakenut viimeisen puolen vuoden aikana sata eri paikkaa. Aina valinta ei kohdistu minuun. Uskon sen olevan tumman ihovärin takia sekä nimeni takia. Kerran on suoraan sanottu, että suomalaisia suositaan ennemmin. Vaikka on sama koulutus ja tausta muuten.”
Suomessa asuvien ukrainalaisten käsityksiä suomen kielestä
https://oulurepo.oulu.fi/handle/10024/56158"Tutkimustuloksista käy ilmi, että sekä alle vuoden että pidempään Suomessa asuneiden ukrainalaisten haastatteluissa suomen kieltä kuvailtiin vaikeaksi, mutta tärkeäksi osata. Suomen kielen osaaminen mahdollistaa osallistujien vastausten perusteella esimerkiksi työ- tai opiskelupaikan saamisen sekä suomalaisiin tutustumisen, joten kielitaitoa voi pitää tärkeänä ainakin suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumisen vuoksi."
Yhtä juhlaa! Opas monikulttuurisiin juhliin varhaiskasvatuksessa.
https://www.theseus.fi/handle/10024/887118Kuten arvata saattoi, juutalaisia juhlia ei ole mainittu.
ALAIKÄINEN TURVAPAIKANHAKIJANA: yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden kokemuksia integroitumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan
https://www.theseus.fi/handle/10024/886869"Tulokset osoittavat selkeästi, että koulutus, kielitaito, harrastukset, yhteisöllinen asuminen ja sosiaaliset suhteet tukevat merkittävästi kotoutumista. Hidastaviksi tekijöiksi kotoutumiseen mainittiin puutteellinen kielitaito, perhesuhteiden haasteet ja epävarmuus tulevaisuudesta. Nuoret kokivat turvallisuuden ja yhteiskunnallisen osallisuuden tärkeinä elementteinä kotoutumisessa."
Traumainformoitu työote kotouttavassa työssä : traumainformoidun työotteen erityispiirteet ja merkitys kotouttavassa työssä
https://www.theseus.fi/handle/10024/886821"Johtopäätöksenä tutkimuksesta voidaan todeta, että traumainformoitu työote tukee kotoutumista tukevaa ohjausta ja sen hyödyntäminen kotouttavassa työssä on tarpeellista ja hyödyllistä. Haastatteluista korostui turvallisuuden moniulotteisuus ja kompleksisuus. Myös yhteistyön ja osallisuuden merkitys korostui, ja näiden teemojen huomiointi nähtiin tärkeänä osana kotoutumisen tukemista."
Monikulttuurisuus varhaiskasvatuksessa: kirjallisuuskatsaus
https://www.theseus.fi/handle/10024/886887"Johtopäätöksinä voitiin todeta, että varhaiskasvatuksessa on tiedostettu, että monikulttuuriset lapset tarvitsevat tukea erityisesti osallisuudessa ja kielitaidon kehityksessä. Monikulttuuriset työntekijät ovat osa varhaiskasvatuksen arkea, mutta heidän osaamistaan tulisi hyödyntää vielä enemmän."
Toisen sukupolven maahanmuuttajamiesten syyt hakeutua tai olla hakeutumatta korkeakouluihin : Korkeakouluun jatkamisen haasteet ja mahdollisuudet
https://www.utupub.fi/handle/10024/181194
"Keskeisimpinä tuloksina havaittiin, että korkeakouluun hakeutumiseen vaikuttavat muun muassa koulutuksen arvostus, tulevaisuuden mahdollisuudet ja perheen tai lähipiirin tuki. Koulutukseen hakeutumatta jättämistä selittivät motivaation puute, epävarmuus koulutuksen hyödyistä sekä työelämän ja perheen vastuut. Tarkasteltaessa pääomia korostuivat sosiaalinen, navigaationaalinen, perhepääoma sekä kielellinen ja kulttuurinen pääoma. Näistä pääomista navigaationaalinen osoittautui kaikkein ratkaisevimmaksi korkeakoulutukseen hakeutumisen kannalta."
Silpomisen läpikäynyt nainen terveydenhuollon asiakkaana : integratiivinen kirjallisuuskatsaus
https://www.theseus.fi/handle/10024/887829
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/887829/Mattila_Elina.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Sivu 25: "Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttaman tutkimuksen mukaan ympärileikkaus oli tehty huomattavalle osalle Suomessa asuvista somalialais- ja kurditaustaisista naisista. Kurditaustaisista naisista lähes kolmannes (31,8 %) ja somalitaustaisista noin seitsemän kymmenestä (69,8 %) raportoi, että heidät oli ympärileikattu. Somalialaistaustaisilla ympärileikkaukset olivat sitä yleisempiä mitä vanhemmasta ikäryhmästä oli kyse. Nuorimmassa eli 18–29-vuotiaiden ikäryhmässä yli puolet somalialaistaustaisista raportoi ympärileikkauksesta. Vastaavasti kurditaustaisista 18–29 vuotiaista noin neljännes oli ympärileikattu."
Yhteinen suunta valmennuksessa : valmennusprosessi maahanmuuttaja-asiakkaiden tukemiseksi Nauha ry:ssä
https://www.theseus.fi/handle/10024/888165
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/888165/Tennila_Jenna.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Sivu 32: "Molemmat valmentajat kuvasivat nykyisen valmennusprosessin keskeisiksi vaiheiksi alkuhaastattelun, työpajajakson ja mahdollisen siirtymän jatkopolulle (esim. palkkatuki, opiskelu). Ensimmäisen valmentajan mukaan asiakkaat ovat yleensä motivoituneita alussa, mutta passivoitumista voi tapahtua, mikäli alkuvaiheen perehdytys ei onnistu. Toinen valmentaja nosti esiin, että asiakas saattaa 'tippua kyydistä' jo perehdytysvaiheen jälkeen, mikäli valmennuksen tavoite ei ole asiakkaalle selvä. Molemmat korostivat yksilöllisten keskustelujen ja arjen ohjauksen merkitystä sitoutumisen tukemisessa.
Kielelliset ja kulttuuriset haasteet olivat molempien mukaan keskeisiä valmennustyössä. Ensimmäinen valmentaja kuvasi tilanteita, joissa asiakas ei ymmärrä, miksi on mukana kuntouttavassa työtoiminnassa – erityisesti silloin, kun palvelu on määrätty osana aktivointisuunnitelmaa ilman asiakkaan omaa motivaatiota. Toisen valmentajan mukaan kielimuuri vaikeuttaa myös turvallisuusohjeiden ymmärtämistä ja ryhmädynamiikkaa. Ratkaisuina mainittiin selkokieliset ja kuvalliset materiaalit, viikkosuunnitelmat, sekä tulkin tai muun kaksikielisen tukihenkilön hyödyntäminen erityisesti alkuvaiheessa."
Ulkomaalaistaustaisten kokemukset työllistymisestä Suomessa
https://www.theseus.fi/handle/10024/887511
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/887511/Khaledi_Kani.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Sivu 31: ”Suomessa olen hakenut viimeisen puolen vuoden aikana sata eri paikkaa. Aina valinta ei kohdistu minuun. Uskon sen olevan tumman ihovärin takia sekä nimeni takia. Kerran on suoraan sanottu, että suomalaisia suositaan ennemmin. Vaikka on sama koulutus ja tausta muuten.”
Suomessa asuvien ukrainalaisten käsityksiä suomen kielestä
https://oulurepo.oulu.fi/handle/10024/56158
"Tutkimustuloksista käy ilmi, että sekä alle vuoden että pidempään Suomessa asuneiden ukrainalaisten haastatteluissa suomen kieltä kuvailtiin vaikeaksi, mutta tärkeäksi osata. Suomen kielen osaaminen mahdollistaa osallistujien vastausten perusteella esimerkiksi työ- tai opiskelupaikan saamisen sekä suomalaisiin tutustumisen, joten kielitaitoa voi pitää tärkeänä ainakin suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumisen vuoksi."
Yhtä juhlaa! Opas monikulttuurisiin juhliin varhaiskasvatuksessa.
https://www.theseus.fi/handle/10024/887118
Kuten arvata saattoi, juutalaisia juhlia ei ole mainittu.
ALAIKÄINEN TURVAPAIKANHAKIJANA: yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden kokemuksia integroitumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan
https://www.theseus.fi/handle/10024/886869
"Tulokset osoittavat selkeästi, että koulutus, kielitaito, harrastukset, yhteisöllinen asuminen ja sosiaaliset suhteet tukevat merkittävästi kotoutumista. Hidastaviksi tekijöiksi kotoutumiseen mainittiin puutteellinen kielitaito, perhesuhteiden haasteet ja epävarmuus tulevaisuudesta. Nuoret kokivat turvallisuuden ja yhteiskunnallisen osallisuuden tärkeinä elementteinä kotoutumisessa."
Traumainformoitu työote kotouttavassa työssä : traumainformoidun työotteen erityispiirteet ja merkitys kotouttavassa työssä
https://www.theseus.fi/handle/10024/886821
"Johtopäätöksenä tutkimuksesta voidaan todeta, että traumainformoitu työote tukee kotoutumista tukevaa ohjausta ja sen hyödyntäminen kotouttavassa työssä on tarpeellista ja hyödyllistä. Haastatteluista korostui turvallisuuden moniulotteisuus ja kompleksisuus. Myös yhteistyön ja osallisuuden merkitys korostui, ja näiden teemojen huomiointi nähtiin tärkeänä osana kotoutumisen tukemista."
Monikulttuurisuus varhaiskasvatuksessa: kirjallisuuskatsaus
https://www.theseus.fi/handle/10024/886887
"Johtopäätöksinä voitiin todeta, että varhaiskasvatuksessa on tiedostettu, että monikulttuuriset lapset tarvitsevat tukea erityisesti osallisuudessa ja kielitaidon kehityksessä. Monikulttuuriset työntekijät ovat osa varhaiskasvatuksen arkea, mutta heidän osaamistaan tulisi hyödyntää vielä enemmän."
