Maahanmuuttotutkimuksia osa 25.

[Jenssen]

Kunniaan liittyvän väkivallan ja sen uhan tunnistamisen haasteet sosiaali - ja terveysalalla
https://trepo.tuni.fi/handle/10024/161334
Sivu 21: "Yleinen tiedon puute Sosiaali- ja terveysalan työntekijät kokivat isona haasteena yleisen tiedon puutteen, joka jäsentyi alakategorioista puutteelliset tiedot ja koulutus sekä kulttuurisensitiivisyyttä ei tunneta. Puutteellinen tieto ja koulutus koettiin erityisesti haasteena, tämä tuli esille kaikissa tutkimuksissa. Ammattilaiset kaipasivat lisätietoa ja lisäkoulutusta aiheeseen (1,2,3,4,5). Koettiin, että kunniaan liittyvän väkivallan tunnistaminen oli vaikeaa (1,2,4). Ammattilaiset toivat esiin puutteet omassa osaamisessaan mahdollisen uhrin kohtaamisessa, esimerkiksi ammattilaiset eivät ymmärtäneet eivätkä tienneet eroa perheväkivallan ja kunniaan liittyvän väkivallan välillä (3,5). Uhrille ei osattu esittää oikeita kysymyksiä, jotta olisi saatu selville mahdollinen kunniaan liittyvän väkivallan uhka tai kokemus (2). Esille tuli myös, että sosiaalija terveysalan opinnoissa kunniaan liittyvää väkivaltaa ei käsitelty juuri ollenkaan, joten ilmiö ei ollut tuttu työelämään siirryttäessä (5)."


Hijabin käytön vaikutukset musliminaisten työllistymiseen ja urakehitykseen Suomessa
https://www.theseus.fi/handle/10024/869618


Vastaanottokeskuksessa työskentelevien näkemyksiä nuorten turvapaikanhakijoiden toimijuuden tukemisesta
https://www.theseus.fi/handle/10024/869134
"Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että nuorten turvapaikanhakijoiden toimijuus heikkenee monista syistä, kuten prosessin pitkittymisestä, lainsäädännön tiukentumisesta, psyykkisistä ongelmista ja rakenteellisesta rasismista. Prosessin hitaus ja epävarmuus tekevät heistä haavoittuvampia."


Pakolaistaustaiset lapsiperheet lastensuojelun sosiaalityön asiakkaina
https://erepo.uef.fi/handle/123456789/33388
Sivu 44: "Tembon, StudsrØdin & Youngin (2020, s. 499) tutkimuksen mukaan vanhemmat puolestaan kokevat, että heidän auktoriteettinsa vanhempina, suhteessa lapsiin on heikentynyt huomattavasti uudessa maassa, lähtömaan kulttuurin ollessa yhteisökeskeinen ja uuden maan puolestaan yksilökeskeinen. Tembon (2022, s.26) tutkimuksessa puolestaan ilmenee, että vanhemmat kokevat, tunneilmaisujen olevan kulttuurien välillä niin eroavat, ettei heille jää tilaa
ilmaista itseään oman kulttuurinsa kuuluvalla tavalla lastensuojelun kohtaamisissa. Vanhemmat kokevat, että lastensuojelun sosiaalityöntekijät ilmaisevat, ettei esimerkiksi vihaan liittyvä tunneilmaisut ole hyväksyttyjä ja heiltä odotetaan hyvää tunteiden hallintaa. Vanhemmat pitävät tätä haastavana kulttuurien eroavien tunneilmaisutapojen, sekä pakolaistausta aiheutuneiden traumaattisten elämänkokemusten vuoksi. Kokien erilaisten tunneilmaisujen rajaamisen vahvasti
kontrollointina, joka aiheuttaa heille voimattomuuden tunteita."

Sivu 65: "Tutkimustulokseni osoittavat, että yhteisen kielen puuttuminen ja kulttuurien eroavaisuudet yhdessä aiheuttavat pakolaistaustaiselle lapsiperheelle huomattavia haasteita arjen toimintaympäristöissä sekä lastensuojelussa asioimiseen."


Monikielisten maahanmuuttaneiden huoltajien digitaalisen palvelujärjestelmän käytön edistäminen varhaiskasvatuksessa
https://www.theseus.fi/handle/10024/869009
Sivu 50: "Haastateltavat kokivat, että asiakaskasperheen maahanmuuton taustalla on merkitystä digitaalisen Päikyn käyttämisessä. Pakolaistaustaiset tai tilapäistä suojelua saavat perheet eivät käytä Päikkyä juurikaan, eikä sitä heille välttämättä edes esitellä. Tuoreiden pakolaistaustaisten perheiden kanssa Päikystä puhuminen koetaan liian isoksi kokonaisuudeksi, jonka vuoksi Päikyn ominaisuudet korvataan muilla keinoin. Oon huomannut, että ne jotka tulee pakolaistaustalla, niin heidän Päikyn käyttö on hyvin vähäistä. Tulee myös mieleen yksi perhe, jotka ovat pakolaistaustaisena Suomeen saapuneet ja ovat pitkään Suomessa asuneet, ja kaksi isompaa sisarusta on käynyt täällä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen, niin siellä vanhemmat osaa pistää Päikyn kautta viestejä, mutta he eivät kuitenkaan niitä hoitoaikoja laita, tai eivät niihin tiedotteisiin tai kyselyihin osaa vastata. Siihen tarvii aina tulkkauksen. (Johtaja 1)"

Sivu 51: "Vahvan tunnistautumisen haaste tulee esiin usein päiväkotien aamu- ja iltapäiväkohtaamissa lapsen tuonti- ja hakutilanteissa, kun huoltajat esittelevät puhelimensa näytöltä etenemisen esteen eli tunnistautumista pyytävää näyttöä. Tämän jälkeen Päikyn käytöstä joko luovutaan tai perhe ohjataan olemaan yhteydessä palveluohjaukseen tai Varhaiskasvatuksen koordinaattoriin."


Investigating and Improving the Quality of Asylum Interviewing and Decision-Making Practices in Finland
https://www.doria.fi/handle/10024/189970


Tyttöjen sukuelinten silpomisen ja poikien ympärileikkauksen kohteena olevien lasten erilainen kohtelu kriminaalipolitiikassa ja sen hyväksyttävyys
https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/66237


Ukrainalaisten pakolaisten kotoutumisen tukeminen Etelä-Karjalassa
https://www.theseus.fi/handle/10024/868313


Oleskeluluvalla Suomeen tulevien toimeentuloedellytyksen kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165858
"Sekä taaksepäin katsova että kausaalianalyysi tukevat tulosta, että tulorajojen lievennys lisää maahanmuuttajien määrää, mutta muuttaa myös maahanmuuttajien rakennetta."


Maahanmuuttaneiden perheiden palveluohjaus järjestöissä : järjestöjen ja kaupungin välisen palveluohjauksen nykytila ja kehittäminen
https://www.theseus.fi/handle/10024/866908
Sivu 66: "Nykyinen toimintamalli ei opinnäytetyön tulosten mukaan vastaa maahanmuuttaneiden tarpeisiin kustannustehokkaasti eikä tue kotoutumista parhaalla mahdollisella tavalla. [...] Yhteisen toimintamallin puuttuminen järjestöjen ja kaupungin välisestä palveluohjauksesta heijastuu esimerkiksi siihen, että yksittäiseltä työntekijältä vie kohtuuttomasti aikaa luoda mahdolliset toimintatavat jokaisen toimijan kanssa erikseen. Vaikka työntekijä onnistuisikin luomaan toimivan yhteistyön, on se yksilötason yhteistyötä ja toimintamalli ei ole pysyvä."


Maahanmuuttaja aikuisopiskelijoiden motivaatio kouluttautua kielikurssin aikana ja jatkosuunnitelmat
https://www.utupub.fi/handle/10024/179043
"Tutkimuksen tuloksien mukaan motivaatiota opiskelijoilla oli riittävästi, myös opettajat korostivat sitä, mutta kurssin aikana suurimmalla osalla motivaatio hiipui. Syitä oli useampia, kuten henkilökohtainen terveydentila, vierasolo ja opetuksen laatu. Kielen taso vaikutti selvästi opiskelijoiden valintaan jatkosuunnitelmissa, nimittäin moni haastatteluun osallistunut meni ammatilliseen koulutukseen kurssin jälkeen ja yksi pääsi suoraan töihin, mutta kaksi haki toiseen kielikurssiin parantaakseen tasonsa. Kielitason vaikutus ei loppunut siihen vaan suurin osa ammatilliseen koulutukseen hakeneet, eivät pärjänneet hyvin, koska alalla vaadittiin parempaa kielitaitoa ja -ymmärrystä."