Maahanmuuttotutkimuksia osa 30.

[Jenssen]

Opas Vantaan turvakodin ohjaajille kunniaan liittyvän väkivallan tunnistamiseen ja puheeksi ottoon
https://www.theseus.fi/handle/10024/883069

Filippiineiltä rekrytoitujen sairaanhoitajien integroituminen Suomeen
https://www.theseus.fi/handle/10024/882869
"Tulosten perusteella integroitumiseen myötävaikuttavia tekijöitä olivat demokraattinen ja tasa-arvoinen yhteiskunta, vapaa-ajan ja työn tasapaino, uralla kehittyminen sekä koulutusta vastaavan työn tekemisen mahdollisuudet Suomessa. Integroitumista estävänä tekijänä esille tuli ylivoimaisesti Filippiineillä asuvien perheen ja lasten ikävöinti. Suomen kielen oppiminen koettiin merkittävimmäksi haasteeksi, mutta ei kuitenkaan Suomesta poistyöntäväksi tekijäksi."

Maahanmuuttajat integroitumassa : Kulttuuria kotoutumiseen
https://www.theseus.fi/handle/10024/882744
"Haastatteluissa nousi vahvasti esille, miten suomen kielen oppimisen vaikeudet haastavat integroitumisessa, omien asioiden hoitamisessa, työn saamisessa sekä ystävystymisessä paikallisten kanssa. Sen lisäksi haastateltavia yhdistivät samankaltaiset kulttuurishokit; Suomen kylmä talvi ja suomalaisten hiljainen tapakulttuuri."

Varhaiskasvatuksen merkitys maahanmuuttajaperheiden kotoutumisessa Suomessa : päiväkodissa olevan lapsen huoltajien näkökulma
https://www.theseus.fi/handle/10024/882560

Nuorten kotoutuminen arjen yhteisöissä: Kirjallisuuskatsaus arjen yhteisöjen vaikutuksesta maahanmuuttotaustaisten nuorten kotoutumiseen
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/ ... sAllowed=y
Sivu 21: "Svenssonin ja Shannonin (2021) tutkimuksen mukaan rikoksiin syyllistyneiden ystävien (delinquent friends) ja itse rikoksiin syyllistymisen yhteys on vahvempi maahanmuuttotaustaisilla nuorilla kuin kantaväestöön kuuluvilla nuorilla. Tämä tarkoittaa sitä, että rikoksia tekevillä ystävillä on suurempi vaikutus maahanmuuttotaustaisten nuorten rikosten tekemiseen kuin kantaväestöön kuuluvilla nuorilla. Tähän yhteyteen voi olla monia syitä. Maahanmuuttotaustainen nuori voi esimerkiksi olla riippuvainen kaveripiiristä oppimisympäristönä, jos vanhemmilla ei ole tarpeeksi tietoa ympäröivästä yhteiskunnasta (mt.). Kavereilla on tässä tapauksessa kriittinen rooli yhteiskunnan pelisääntöjen opettamisessa, mutta rikoksiin syyllistyneet ystävät voivat myös luoda maahanmuuttotaustaiselle nuorelle vääristyneen kuvan ympäröivästä yhteiskunnasta. Tämä vääristynyt kuva yhteiskunnasta ja rikoksiin syyllistyminen vaikuttavat negatiivisesti nuoren kotoutumiseen."

Monikulttuurinen ja -kielinen työyhteisö varhaiskasvatuksessa : suomalaistaustaisten ja ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden kokemuksia
https://www.theseus.fi/bitstream/handle ... sAllowed=y
Sivu 46: "Joidenkin mielestä vieraskielisten työntekijöiden osuus tiimissä tulisi olla rajallinen, jotta se ei vaikuttaisi varhaiskasvatuksen laatuun heikentävästi. Voidaan päätellä, että se vaikuttaisi lasten kielen kehitykseen ja oppimisympäristöön heikentävästi. Erityisesti pienten lasten kanssa työskenneltäessä suomen kielen taito nähdään keskeisenä, ja sen puutteellisuus voi vaikeuttaa vuorovaikutusta sekä aiheuttaa epäselvyyksiä arjen tilanteissa."

Sivu 55: "Joskus koen haasteelliseksi, kun en ymmärrä jotain lapsen kertomaa asiaa, enkä aina pysty vastaamaan vuorovaikutusaloitteeseen suomen
kielellä. Onneksi työkaverit tarvittaessa auttavat. (U8) Tästä voidaan päätellä, että heikko suomen kielen taito muodostaa haasteen monikulttuurisessa ja -kielisessä työympäristössä, erityisesti sisäisessä viestinnässä, työtehtävistä suoriutumisessa sekä vuorovaikutuksessa lasten, työkavereiden ja huoltajien kanssa. Samalla voidaan päätellä, että tämä kuormittaa sekä ulkomaalaistaustaisia että sujuvasti suomea puhuvia varhaiskasvatuksen työntekijöitä. Englannin kielen käyttö työkielenä voi sujuvoittaa viestintää osassa työyhteisöjä, mutta englannin kielen osaamattomuus voi kuitenkin luoda viestinnän ja ymmärryksen haasteita. Lapsen puheen ymmärtäminen ja vuorovaikutus lasten kanssa koetaan välillä haastavaksi, mikä voi mahdollisesti vaikuttaa lasten ja aikuisten välisiin vuorovaikutussuhteisiin. Yhteistyö suomalaistaustaisten työntekijöiden kanssa koetaan sujuvammaksi verrattuna ulkomaalaistaustaisiin työntekijöihin, mikä saattaa johtua kulttuuri- ja kielieroista."

Eri kulttuureista tulevien asiakasperheiden kohtaaminen varhaiskasvatuksessa
https://www.theseus.fi/bitstream/handle ... sAllowed=y
Sivu 14: "Joissakin kulttuureissa ei olla totuttu siihen, että lapsen kehitykselle asetetaan tavoitteita, vaan perhe elää ”tässä ja nyt”. Vanhemmat voivat ihmetellä sitä, miksi lasta pitäisi muuttaa tai he voivat esimerkiksi ajatella, että Jumala päättää mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Tästä syystä vanhempien sitoutuminen erilaisiin pitkäkestoisiin lapsen kasvua ja kehitystä tukeviin toimiin, kuten vaikkapa lapsen tarpeiden mukaiseen puhe- tai toimintaterapiaan voi olla haastavaa."

Huivin käytön vaikutus asiakkaan kohtaamiseen sosiaali- ja terveysalalla Suomessa : huivin käytön merkitys sen käyttäjälle
https://www.theseus.fi/handle/10024/881117
"Stereotypioiden mukaan huivia pidetään keinona sortaa naisia ja liitetään terrorismiin, maahanmuuttoon sekä kouluttamattomuuteen. Tutkimuksesta käy ilmi, että nämä ovat nimenomaan stereotypioita ja huivin merkitys käyttäjälle on usein yksilöllinen."

Kielitaidon vaikutus maahanmuuttajan kokemaan yksinäisyyteen
https://www.theseus.fi/handle/10024/880967
"Huomattavaa oli, että olematon tai heikko kielitaito vaikuttaa tuottavan sosiaalista yksinäisyyttä, kun taas hyvä tai erinomainen kielitaito tuottaa hienovaraisempaa emotionaalista yksinäisyyttä."