Sivu 1/1

Maahanmuuttotutkimuksia osa 27.

ViestiLähetetty: 13.02.2025 20:10
Kirjoittaja Jenssen
Silvotun naisen synnytyksen jälkitarkastus : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
https://www.theseus.fi/handle/10024/878162
"Tulokset osoittivat, että silvotuilla naisilla oli paljon silpomisesta aiheutuneita fyysisiä ja psyykkisiä haittoja, jotka voivat pahentua synnytyksessä. Silvotut naiset olivat myös suuremmassa riskissä erilaisille synnytyksen jälkeen ilmeneville komplikaatioille. Tuloksista nousi esiin terveydenhuollon ammattilaisten tiedon ja osaamisen, sekä tuen ja neuvonnan antamisen tärkeys. Terveydenhuollon ammattilaisten heikko ymmärrys silpomisesta saattoi johtaa merkittäviin terveysvaikutuksiin silvotuilla naisilla. Silvotut naiset kokivat myös usein pelkoa ja ahdistusta hoidon tasosta."


Muslimitaustaisten nuorten kohtaaminen yhdyskuntaseuraamustyössä : työntekijöiden ja asiakkaiden kokemuksia
https://www.theseus.fi/handle/10024/878229
"Työntekijöiden antamien vastausten perusteella muslimitaustaiset nuoret eivät ryhmänä eroa muista asiakkaista. Merkittävin haaste liittyy kommunikaatioon. Kuten muutkin nuoret asiakkaat, myös muslimitaustaiset saavat vaihtelevasti tukea läheisiltään. Yhteisöllisessä kulttuurissa perheen sisäiset suhteet voivat joskus jopa vaikeuttaa asioiden käsittelyä. Kaikki haastatellut työntekijät kokivat, että eivät ole saaneet riittävästi koulutusta monikulttuurisiin asiakastilanteisiin, ja verkostoitumista eri maahanmuuttajaryhmien taustayhteisöjen kanssa pidettiin toivottavana, jotta eri ryhmien erityispiirteet voidaan ottaa huomioon."


Maahanmuuttajalasten kotouttaminen varhaiskasvatuksen näkökulmasta Joensuussa
https://www.theseus.fi/handle/10024/877970
Sivu 24: "Kielimuuri ja laadukkaan vuorovaikutuksen puute on tullut jonkin verran esille haastatteluissa jokaisesta päiväkodissa: -Kieli on ehkä suurin haaste tietysti sekä perheen plus lapsen kanssa. Perheelle on myös vaikea kertoa päivän kulumisesta, tai jos huomataan että lapsella on jotain haastetta tai päivän aikana jotain tapahtuu jotain negatiivisia asioita.. lapsi ehkä ajautui johonkin ristiriitaan tai muuta vastaavanlaista: sitten tietysti olisi hyvä, että myös asiat pystyisi kertomaan perheelle mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Mitä on tapahtunut ja miksi teidän lapsi vaikka itkee. Totta kai, perhekin halua tietää. Se haaste tulee kielessä, kun ei ole yhteistä kieltä, hirmu vaikea selittää, että mitä tarkalleen tapahtuu lapselle.(Vastaaja 1)."


Eri kulttuureista ja eri kielellisistä taustoista tulevien sairaanhoitajien kokemuksia hoitotyössä
https://www.theseus.fi/handle/10024/877941
"Työyhteisöön sopeutumisen merkitys korostui erityisesti työn alussa, jolloin koettiin jännitystä ja epävarmuutta suomen kielen taidon riittämättömyyden sekä lisääntyneen vastuun vuoksi. Haastatellut sairaanhoitajat kokivat, että heidän ammatillista osaamistaan saatettiin aliarvioida heidän kielellisen ja kulttuurisen taustansa perusteella. He myös kohtasivat ajoittaista epäasiallista kohtelua."


Rasismin diskurssit eduskunnassa: Analyysi kokoomuksen ja perussuomalaisten puheenvuoroista vuonna 2023
https://trepo.tuni.fi/handle/10024/163313
"Kokoomus käyttää puheenvuoroillaan perussuomalaisia enemmän 'antirasismi ja vastarinta' puoltavaa kategoriaa, mutta puheenvuorot sisältävät myös paljon oman puolueen ja maan hyveellisyyden korostamista, joka sisältyy 'positiivisen omakuvailun' kategoriaan. Perussuomalaiset taas jakautuvat tasaisemmin useamman kategorisoinnin välille, mutta käyttävät esimerkiksi negatiivista 'toisten' kuvailua kokoomusta enemmän. Tapa, jolla puheenvuorot esitettiin, vaikutti paljon siihen, millä tavoin rasismin merkityksiä voitiin tulkita puheenvuoroista. Kokoomuksen kansanedustajilla on perussuomalaisia maltillisempi ja konflikteja välttävämpi linjaus, kun taas perussuomalaiset käyttivät suorempaa ja vastakkainasettelulle alttiimpaa kielenkäyttöä."


Valkoisten luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä rasismista ja antirasismista
https://trepo.tuni.fi/handle/10024/162731
"Aiemmat tutkimukset Suomessa ja suomalaisessa koulujärjestelmässä olevasta rasismista osoittavat, että rasismi on juurtunut syvälle suomalaisen yhteiskunnan rakenteisiin, mikä näkyy myös suomalaisissa kouluissa valkoisen suomalaisuuden normin tuottamisena. Tällainen puhetapa ylläpitää koulun valkoista tilaa ulossulkien ei-valkoisiksi rodullistettuja oppilaita. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että opettajat eivät tunnista koulussa olevaa rasismia tai saattavat vähätellä sitä, minkä lisäksi nykyinen opettajankoulutus ei tarjoa riittävää rasismin tunnistamiseen ja purkamiseen tähtäävää koulutusta."


Monikulttuuristen perheiden äitien kokemuksia varhaiskasvatuksesta Suomessa
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/99623
"Tutkimuksen löydösten mukaan vanhemmat kokivat haasteena varhaiskasvatuksessa kokemansa osallisuuden toteutumiselle heidän että lastensa kohdalla yhteisen kielen puutteen ja kulttuuriset erot. Varhaiskasvatuksen laadun ja osallistumisen kokemuksiin vaikuttivat myös varhaiskasvatuksen sijainti, hoidon säännöllisyys ja jatkuvuus (esim. kesätauot ja ryhmien vaihtumiset koettiin katkaisevan hoidon jatkuvuutta ja vaikuttavan lasten sopeutumiseen sekä ystävyyssuhteisiin.)"


Ukrainalaisten työllistyminen Suomessa
https://www.theseus.fi/handle/10024/876755
Sivu 25: "Vastaajista jokainen on samaa mieltä, että ukrainalaiset ovat hyvin työorientoitunut kansa. Ukrainassa jo nuoressa iässä opetetaan perheen sisällä, että
työ ja työn tekeminen on tärkeää oman elämän kannalta. He eivät vieroksu, eivätkä pelkää raskasta ja kovaa työtä. Ukrainassa perheen sisällä hoetaan
jopa, että kouluttautuminen, sekä työn teko on elin tärkeää, on jopa noloa olla työtön omasta tahdostaan. Siksi myös ovat valmiina ottamaan raskaat ja matalapalkkaiset työtkin."


Maahanmuuttajataustaisten nuorten erityisongelmat päihteiden käytöstä
https://www.theseus.fi/handle/10024/876347
"Johtopäätöksissä todettiin, että maahanmuuttajataustaisilla nuorilla on kantaväestöön verrattuna suurempi riski kohdata elämänhaasteita, jotka voivat altistaa heidät päihteiden käytölle."