Maahanmuuttotutkimuksia osa 35.
Lähetetty: 20.12.2025 17:02Monikulttuurisuuteen liittyvät eettiset haasteet fysioterapiassa
https://www.theseus.fi/handle/10024/901230
Sivu 29: "'On havaittavissa, että tietyistä kulttuureista myös ollaan hyvin tietoisia siitä mimmoinen tää meidän sosiaalijärjestelmä ja hyvinvointiyhteiskunta on, että kun osataan vaan tiettyjä asioita vaatia ja ollaan tietyllä tavalla heikossa asemassa, niin silloin niitä ikään kuin etuuksia myös tulee. Ei sitä kaikki käytä hyödyksi, mutta niitäkin tapauksia on.'"
Maahanmuuttajataustaisen lapsen kotouttaminen sijaishuollossa
https://www.theseus.fi/handle/10024/900401
Sivu 31: "Jos vanhemmalla on itsellään negatiivinen asenne uutta kotimaata kohtaan, heijastuu se myös lapsen asenteeseen. Tällöin lapsi ei 'uskalla' alkaa sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Jos vanhemman on vaikea luottaa suomalaiseen yhteiskuntaan, sen tarjoamiin palveluihin tai sijaishuoltopaikkaan, luo se epäluottamusta myös lapselle."
Ukrainalaiset Suomen terveydenhuollossa
https://www.theseus.fi/handle/10024/900041
"Tutkimustulokset olivat ennalta arvattavia. Kieliongelmia on ollut terveydenhuollon puolella. Tulkkia on kuitenkin harvoin pyydetty mukaan keskusteluihin. Tämän lisäksi pitkät jonotusajat ovat olleet haasteellisia. Suomalaisesta terveydenhuollosta ja ammattitaidosta on kuitenkin pidetty."
Pakolaistaustaisten henkilöiden alkuterveystarkastus työntekijöiden näkökulmasta : laadullinen haastattelututkimus
https://www.theseus.fi/handle/10024/900061
Sivu 19: "Työntekijät puhuivat pelosta, jota asiakas saattoi kokea mielenterveyteen liittyen. Työntekijät kertoivat, että asiakas ei välttämättä uskaltanut puhua mielenterveydestä ja sen haasteista alkuterveystarkastuksessa. Tähän saattoi vaikuttaa asiakkaan oma kulttuuri ja siinä suhtautuminen mielenterveyden haasteisiin. Työntekijät pohtivat myös, että asiakkaat saattoivat pelätä seurauksia, jos he toivat esille mielenterveyteen liittyviä haasteita ja vaikuttaisivatko ne esimerkiksi oleskelulupiin."
Kriisialueilta saapuneiden lasten kohtaaminen varhaiskasvatuksessa: henkilöstön näkökulma
https://www.theseus.fi/handle/10024/899833
Sivu 30: "Apuna arjessa on usein käytössä Google-kääntäjä sovellus. Sovelluksen käytöstä haastateltavilla oli niin hyviä kuin huonoja kokemuksia. Yksi haasteltavista kertoi tilanteesta, jossa sovelluksen käyttö aiheutti väärinymmärryksen työntekijän ja lapsen vanhemman välillä. Käännös oli jotain aivan muuta, kuin sen piti olla. Työntekijän sensitiivisyys ja rauhallisuus auttoivat tilanteessa ja asia saatiin selvitettyä. Sovelluksen isoimpana haasteena koettiin sen epäluotettavuus. Toisaalta todettiin, että se on joissain tilanteissa ainoa käytettävissä oleva apukeino elekielen ohella."
Kansainvälisesti rekrytoitujen hoito- ja hoivatyöntekijöiden Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle sitoutumista edistävät tekijät
https://www.theseus.fi/handle/10024/899234
Sivu 60: "Sitoutumista edisti asuinpaikkakunnan turvallisuus, puhtaus ja luonto. Heikentävinä tekijöinä koettiin asuinpaikkakunnan syrjäinen sijainti ja huonot kulkuyhteydet, jotka heikentävät mahdollisuuksia ylläpitää perhe- ja ystävyyssuhteita kotimaahan. Myös Viitalan (2021) mukaan sitoutumista edistää työ- ja perhe-elämän yhteen sovittamisen huomioiminen (Viitala 2021, luku 2.5–2.6). Kuitenkin haasteena kansainvälisen työntekijän sitouttamiseen alueelle nousi opinnäytetyön tuloksissa se, että viihtyminen Suomessa ja Pohjois-Karjalassa ei taannut sitä, että sinne halutaan jäädä."
"Ajattelen, että minusta on tullut suomalainen" : Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden kokemuksia kotoutumisesta
https://www.theseus.fi/handle/10024/898754
"Kehittämistyössä selvitettiin teemahaastattelun ja havainnoinnin avulla kahdeksan (8) maahanmuuttajataustaisen työntekijän kokemuksia kotoutumisesta, kotoutumiseen saadusta avusta ja toivotusta avuntarpeesta."
Säröjä paikallisyhteisöissä : Tapaustutkimus vastaanottokeskuksen perustamisesta maaseudulle
https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_12345 ... =208514633
Sivu 16. "Tutkimukseni on tapaustutkimus yhdestä maaseutupaikkakunnasta, Kauhavasta. Tutkin paikan ja paikallisuuden merkityksiä, kun maaseudulle perustetaan vastaanottokeskus. Kauhavalla on ollut vuosien saatossa vastaanottotoimintaa kahtena eri ajanjaksona. Ensimmäinen jakso sijoittuu vuosille 2015–2019, jolloin Kauhavalla toimi ensimmäistä kertaa vastaanottokeskus. Tämän jälkeen, vuodesta 2022 lähtien Kauhavalla on majoitettu ukrainalaisia tilapäistä suojelua saavia henkilöitä. Tutkimukseni keskittyy kuitenkin vuosien 2015–2019 tapahtumiin, jolloin vastaanottokeskus toimi entinen lentosotakoulun tiloissa."
Kotouttavan katseen alaiset : Kansainvälisiä pakkomuuttajia koskevat merkityskamppailut kotoutumisen diskursiivisella kentällä
https://erepo.uef.fi/items/a0293544-e00 ... 04dcbe78e7
Sivu 135. "Väitöskirjassani väitän, että kotouttaminen sekä kotoutumisesta käytävässä yhteiskunnallisessa keskustelussa syntyvät tietorakenteet sulkevat Suomeen asettumisen eri vaiheissa olevat kansainväliset pakkomuuttajat (täyden) yhteiskunnallisen jäsenyyden ulkopuolelle. Maahanmuuttajien kotouttamiseen ja kotoutumisesta käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun sisäänrakennettu eksklusiivinen jäsenyyden määrittely ilmenee tutkimuksessani kansainvälisten pakkomuuttajien tapauksessa diskursiivisena puutteellisuuden logiikkana. Tämä heijastuu heidän yhteiskunnalliseen asemaansa, jota luonnehtii yhtäaikainen sisä- ja ulkopuolisuus. Viittaan puutteellisuuden logiikalla tutkimuksessani jatkuvaan tarvetilaan, jossa maahanmuuttajilta odotettu integroituneisuus suomalaiseen yhteiskuntaan loittonee päämääränä yhä kauemmas heidän ulottuviltaan sitä mukaa, kun he pystyvät täyttämään erilaisia heille ulkoapäin asetettavia jäsenyyden ehtoja."
(Kirjoittaja viittaa Lieksan somaleiden yhdistystoimintaan. Sivu 131 ja osajulkaisu lopussa.)
Monikulttuurisuusosaaminen sosiaali- ja kasvatusalalla – kompetenssivaatimuksia ja koulutustarpeita osallisuuden edistämiseksi
https://www.theseus.fi/handle/10024/897253
Maahanmuuttajataustaisten perheiden näkemyksiä kodin ja koulun yhteistyöstä: Huoltajien ääni osallisuuden rakentumisessa
https://trepo.tuni.fi/handle/10024/229545
"Tutkimustulokset osoittavat, että maahanmuuttajataustaisten perheiden osallisuus kodin ja koulun yhteistyössä on moniulotteinen ilmiö. Osallisuuteen vaikuttivat useat tekijät, kuten kielitaidon puute, häpeän tunne, ajanpuute sekä kokemus siitä, ettei ole tullut kutsutuksi tai hyväksytyksi mukaan koulun toimintaan."
Kulttuurien välinen äitiys : maahanmuuttajaäitien kokemuksia äitiydestä
https://www.theseus.fi/handle/10024/896963
"Kulttuurikasvatuksessa äidit opettivat kieltä, uskontoa ja tapoja. Osa haastateltavista halusi omaksua suomalaista kulttuuria, kun taas osa ei pitänyt sitä tärkeänä. Äitien keskeisiksi voimavaroiksi nousivat sukulaiset ja kulttuuriyhteisö. Niillä äideillä, joilla tukiverkostoa ei Suomessa ollut, muodostuivat kohtaamispaikat ja eri palvelut tärkeiksi tuen lähteiksi."
https://www.theseus.fi/handle/10024/901230
Sivu 29: "'On havaittavissa, että tietyistä kulttuureista myös ollaan hyvin tietoisia siitä mimmoinen tää meidän sosiaalijärjestelmä ja hyvinvointiyhteiskunta on, että kun osataan vaan tiettyjä asioita vaatia ja ollaan tietyllä tavalla heikossa asemassa, niin silloin niitä ikään kuin etuuksia myös tulee. Ei sitä kaikki käytä hyödyksi, mutta niitäkin tapauksia on.'"
Maahanmuuttajataustaisen lapsen kotouttaminen sijaishuollossa
https://www.theseus.fi/handle/10024/900401
Sivu 31: "Jos vanhemmalla on itsellään negatiivinen asenne uutta kotimaata kohtaan, heijastuu se myös lapsen asenteeseen. Tällöin lapsi ei 'uskalla' alkaa sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Jos vanhemman on vaikea luottaa suomalaiseen yhteiskuntaan, sen tarjoamiin palveluihin tai sijaishuoltopaikkaan, luo se epäluottamusta myös lapselle."
Ukrainalaiset Suomen terveydenhuollossa
https://www.theseus.fi/handle/10024/900041
"Tutkimustulokset olivat ennalta arvattavia. Kieliongelmia on ollut terveydenhuollon puolella. Tulkkia on kuitenkin harvoin pyydetty mukaan keskusteluihin. Tämän lisäksi pitkät jonotusajat ovat olleet haasteellisia. Suomalaisesta terveydenhuollosta ja ammattitaidosta on kuitenkin pidetty."
Pakolaistaustaisten henkilöiden alkuterveystarkastus työntekijöiden näkökulmasta : laadullinen haastattelututkimus
https://www.theseus.fi/handle/10024/900061
Sivu 19: "Työntekijät puhuivat pelosta, jota asiakas saattoi kokea mielenterveyteen liittyen. Työntekijät kertoivat, että asiakas ei välttämättä uskaltanut puhua mielenterveydestä ja sen haasteista alkuterveystarkastuksessa. Tähän saattoi vaikuttaa asiakkaan oma kulttuuri ja siinä suhtautuminen mielenterveyden haasteisiin. Työntekijät pohtivat myös, että asiakkaat saattoivat pelätä seurauksia, jos he toivat esille mielenterveyteen liittyviä haasteita ja vaikuttaisivatko ne esimerkiksi oleskelulupiin."
Kriisialueilta saapuneiden lasten kohtaaminen varhaiskasvatuksessa: henkilöstön näkökulma
https://www.theseus.fi/handle/10024/899833
Sivu 30: "Apuna arjessa on usein käytössä Google-kääntäjä sovellus. Sovelluksen käytöstä haastateltavilla oli niin hyviä kuin huonoja kokemuksia. Yksi haasteltavista kertoi tilanteesta, jossa sovelluksen käyttö aiheutti väärinymmärryksen työntekijän ja lapsen vanhemman välillä. Käännös oli jotain aivan muuta, kuin sen piti olla. Työntekijän sensitiivisyys ja rauhallisuus auttoivat tilanteessa ja asia saatiin selvitettyä. Sovelluksen isoimpana haasteena koettiin sen epäluotettavuus. Toisaalta todettiin, että se on joissain tilanteissa ainoa käytettävissä oleva apukeino elekielen ohella."
Kansainvälisesti rekrytoitujen hoito- ja hoivatyöntekijöiden Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle sitoutumista edistävät tekijät
https://www.theseus.fi/handle/10024/899234
Sivu 60: "Sitoutumista edisti asuinpaikkakunnan turvallisuus, puhtaus ja luonto. Heikentävinä tekijöinä koettiin asuinpaikkakunnan syrjäinen sijainti ja huonot kulkuyhteydet, jotka heikentävät mahdollisuuksia ylläpitää perhe- ja ystävyyssuhteita kotimaahan. Myös Viitalan (2021) mukaan sitoutumista edistää työ- ja perhe-elämän yhteen sovittamisen huomioiminen (Viitala 2021, luku 2.5–2.6). Kuitenkin haasteena kansainvälisen työntekijän sitouttamiseen alueelle nousi opinnäytetyön tuloksissa se, että viihtyminen Suomessa ja Pohjois-Karjalassa ei taannut sitä, että sinne halutaan jäädä."
"Ajattelen, että minusta on tullut suomalainen" : Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden kokemuksia kotoutumisesta
https://www.theseus.fi/handle/10024/898754
"Kehittämistyössä selvitettiin teemahaastattelun ja havainnoinnin avulla kahdeksan (8) maahanmuuttajataustaisen työntekijän kokemuksia kotoutumisesta, kotoutumiseen saadusta avusta ja toivotusta avuntarpeesta."
Säröjä paikallisyhteisöissä : Tapaustutkimus vastaanottokeskuksen perustamisesta maaseudulle
https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_12345 ... =208514633
Sivu 16. "Tutkimukseni on tapaustutkimus yhdestä maaseutupaikkakunnasta, Kauhavasta. Tutkin paikan ja paikallisuuden merkityksiä, kun maaseudulle perustetaan vastaanottokeskus. Kauhavalla on ollut vuosien saatossa vastaanottotoimintaa kahtena eri ajanjaksona. Ensimmäinen jakso sijoittuu vuosille 2015–2019, jolloin Kauhavalla toimi ensimmäistä kertaa vastaanottokeskus. Tämän jälkeen, vuodesta 2022 lähtien Kauhavalla on majoitettu ukrainalaisia tilapäistä suojelua saavia henkilöitä. Tutkimukseni keskittyy kuitenkin vuosien 2015–2019 tapahtumiin, jolloin vastaanottokeskus toimi entinen lentosotakoulun tiloissa."
Kotouttavan katseen alaiset : Kansainvälisiä pakkomuuttajia koskevat merkityskamppailut kotoutumisen diskursiivisella kentällä
https://erepo.uef.fi/items/a0293544-e00 ... 04dcbe78e7
Sivu 135. "Väitöskirjassani väitän, että kotouttaminen sekä kotoutumisesta käytävässä yhteiskunnallisessa keskustelussa syntyvät tietorakenteet sulkevat Suomeen asettumisen eri vaiheissa olevat kansainväliset pakkomuuttajat (täyden) yhteiskunnallisen jäsenyyden ulkopuolelle. Maahanmuuttajien kotouttamiseen ja kotoutumisesta käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun sisäänrakennettu eksklusiivinen jäsenyyden määrittely ilmenee tutkimuksessani kansainvälisten pakkomuuttajien tapauksessa diskursiivisena puutteellisuuden logiikkana. Tämä heijastuu heidän yhteiskunnalliseen asemaansa, jota luonnehtii yhtäaikainen sisä- ja ulkopuolisuus. Viittaan puutteellisuuden logiikalla tutkimuksessani jatkuvaan tarvetilaan, jossa maahanmuuttajilta odotettu integroituneisuus suomalaiseen yhteiskuntaan loittonee päämääränä yhä kauemmas heidän ulottuviltaan sitä mukaa, kun he pystyvät täyttämään erilaisia heille ulkoapäin asetettavia jäsenyyden ehtoja."
(Kirjoittaja viittaa Lieksan somaleiden yhdistystoimintaan. Sivu 131 ja osajulkaisu lopussa.)
Monikulttuurisuusosaaminen sosiaali- ja kasvatusalalla – kompetenssivaatimuksia ja koulutustarpeita osallisuuden edistämiseksi
https://www.theseus.fi/handle/10024/897253
Maahanmuuttajataustaisten perheiden näkemyksiä kodin ja koulun yhteistyöstä: Huoltajien ääni osallisuuden rakentumisessa
https://trepo.tuni.fi/handle/10024/229545
"Tutkimustulokset osoittavat, että maahanmuuttajataustaisten perheiden osallisuus kodin ja koulun yhteistyössä on moniulotteinen ilmiö. Osallisuuteen vaikuttivat useat tekijät, kuten kielitaidon puute, häpeän tunne, ajanpuute sekä kokemus siitä, ettei ole tullut kutsutuksi tai hyväksytyksi mukaan koulun toimintaan."
Kulttuurien välinen äitiys : maahanmuuttajaäitien kokemuksia äitiydestä
https://www.theseus.fi/handle/10024/896963
"Kulttuurikasvatuksessa äidit opettivat kieltä, uskontoa ja tapoja. Osa haastateltavista halusi omaksua suomalaista kulttuuria, kun taas osa ei pitänyt sitä tärkeänä. Äitien keskeisiksi voimavaroiksi nousivat sukulaiset ja kulttuuriyhteisö. Niillä äideillä, joilla tukiverkostoa ei Suomessa ollut, muodostuivat kohtaamispaikat ja eri palvelut tärkeiksi tuen lähteiksi."