Maahanmuuttotutkimuksia osa 36.
Lähetetty: 02.02.2026 08:00Maahanmuuttajaäitien intersektionaalinen näkymättömyys sekä ylinäkyvyys Helsingin monikulttuurisilla asuinalueilla
https://erepo.uef.fi/items/bcf0eb00-ed7 ... 09fe761dac
Sivu 61: "Maahanmuuttajaäideillä oli myös kokemuksia kuinka sellaisissa luokissa, joissa suurin osa oppilaista oli maahanmuuttajataustaisia, olevan puutteita opetuksen laadussa. Maahanmuuttajaäitien puheista kävi ilmi, että he kuitenkin haluaisivat lapsilleen saman tasoista opetusta kuin muillekin. Osa toivoi lapsensa pääsevän sellaiselle luokalle, missä suurin osa lapsista olisi suomalaistaustaisia, koska he ajattelivat, että sellaisissa luokissa opetuksen laatu olisi parempaa. Yksi maahanmuuttajaäiti pohti opetuksen laadun huonontumisen syynä olevan se, että opettajat vaikuttavat tietävän kuinka vieraskieliset vanhemmat eivät huomaa opetuksen laadussa puutteita:"
Sivu 64: "Seuraavassa aineisto-otteessa eräs maahanmuuttajaäiti kertoo, kuinka hän on yrittänyt ohjeistaa toisia maahanmuuttajaäitejä leikkipuiston säännöistä välttääkseen itse myös joutumasta kielteisen yleistämisen kohteeksi: 'Mut jos mä yritän selittää että ennakkoon, yritän aina ennakoida että ellei tapahtuis näin. Et ottakaa näin ja näin. Mut silti ei ne kuuntele. Ja silti sit seuraava aamulla ne tulee ilman, et äitillä oli neljä lasta mukana, ei ole mitään astioita ja, sit tulee vaikka ruokailun aikana ja sitten ohittaa vaikka jono olis se viisikymmentä ihmistä […] Ja mä olen itse jonossa. Ja sitten mun vieressä huudetaan vaikka. Et 'vittu nää tällästä..' Siis, sanotaan ihan kaikki mitä, se on vaan yks ihminen joka on tehnyt virhe se ei, ei tarvitse vaan syyllistää kaikki. Mä olin itse jonossa, mä en tehnyt mitään pahaa. Mut silti vaan se vaikuttaa multakin.'”
Näkökulmia maahanmuuttajataustaisten lasten sosiaalisista suhteista varhaiskasvatuksessa
https://www.theseus.fi/handle/10024/905443
Sivu 29. "Varhaiskasvattajat kertovat vastauksissaan, että kulttuurilliset erot näkyvät erilaisten juhlien kohdalla. Heidän mukaansa täytyy huomioida ja
varmistaa lasten vanhemmilta, voiko lapsi osallistua esimerkiksi joulukirkkoon. Jos lapsi ei voi osallistua, täytyy varhaiskasvattajien olla valmiita järjestämään jotain muuta toimintaa. Haasteellisimmat kulttuurilliset erot liittyvät lasten käyttäytymistapoihin ja tottumuksiin. Vastauksissa käy ilmi, että lapset saattavat pyrkiä selvittelemään omia riitojaan jopa hyvin väkivaltaisillakin menetelmillä sekä saattavat olla paljon itsekriittisempiä omasta tekemisestään ja siten
pelkäävät epäonnistumista. Haastetta varhaiskasvattajien arkeen lisää myös kulttuurilliset erot liittyen vaatetukseen sekä kieltoon näyttää paljasta ihoa.
Mul on ollu semmosia tilanteita myös että vanhemmat toivoo että lapsi ei niinku riisuisi vaatteitaan niinku toisten nähden, ettei niinku näkyisi paljas iho muille. Mikä sitte välillä aiheutti haasteita jos mentii justii yhdessä vessaan tai sitte piti justii riisua housut niin sitte se oli vähä 'noniin, nyt hän menee yksin vessaan'. Et tämmösiä tilanteita on ollut myös. (H1)"
Alueiden kosto ja maahanmuuttovastaisuus Suomen periferia-alueilla
https://oulurepo.oulu.fi/handle/10024/59647
Kiintiöpakolaisten osallisuuden edistäminen kohti työelämää : kotoutumisessa hyödynnettäviä keinoja
https://www.theseus.fi/handle/10024/904956
"Tulosten perusteella kotoutumisen tehokkaina keinoina nähtiin yksilöllinen huomiointi sekä riittävä aika. Yhteiskunnallisen perusosaamisen, kuten kulttuurin ja kielen, omaksuminen on yksilöllisesti vaihtelevaa. Näiden lisäksi työelämään pääseminen ja osallisuuden korostaminen edellyttävät kotoutumisen ammattilaisilta yksilöiden toiveiden kuuntelemista, vastuun jakamista sekä jatkuvaa kannustamista."
Maahanmuuttajataustaisten hoitajien työllistyminen Pohjanmaan hyvinvointialueella esihenkilöiden näkökulmasta
https://www.theseus.fi/handle/10024/903314
Sivu 65: "Tämän tutkimuksen keskeisenä tuloksen todetaan, että kielitaito on ratkaisevin yksittäinen tekijä maahanmuuttajataustaisten hoitajien työllistymisessä Pohjanmaan hyvinvointialueella. Hoitotyössä yleensä vaaditaan työntekijältä yhden kotimaisen kielen osaamista ja varsinkin Pohjanmaalla ja muissa kaksikielisissä paikkakunnissa oltaessa jopa kahden kielen (suomi ja ruotsi) hallintaa tai ymmärtämistä. Kielen hallinta ei ole pelkästään tekninen taito, vaan tutkimustuloksissa se nähtiin keskeisenä tekijänä potilasturvallisuudessa, kulttuuriasioiden ymmärtämisessä ja työyhteisöön integroitumisessa. Nämä tulokset ovat samassa linjassa aikaisempien tutkimustulosten kanssa, joissa kielitaito on nostettu kriittiseksi tekijäksi hoitoalan työllistymisessä."
Vantaalaisen peruskoulun maahanmuuttajataustaisten nuorten rasismikokemuksia
https://www.theseus.fi/handle/10024/902662
Maahanmuuttotaustaisten nuorten peruskouluarki : syrjinnän, psyykkisen hyvinvoinnin ja tuen muotojen valossa
https://www.theseus.fi/handle/10024/901692
Alaikäisenä yksin tullut lapsi : selviytymisen ja sopeutumisen tukeminen sosiaalipalveluissa
https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_12345 ... =229573752
Kirjallisuuskatsaus aikuisten maahanmuuttajien ammatillisesta kielenkäytöstä ja kielitaidosta
https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_12345 ... =229573752
"Tämä kirjallisuuskatsaus osoittaa, että vuorovaikutukseen osallistuminen joillakin työpaikoilla on mahdollista toisille ja toisille taas ei. Samoin tuloksissa korostuu se, että riippumatta alasta maahanmuuttaja tarvitsee työpaikalla toisten kielellistä tukea oppimiseen ja joskus myös tukea työtehtävistä selviytymiseen. Kielenoppiminen ei tapahdu itsestään, vaan siihen on koko työyhteisön voimin panostettava."
Turvapaikanhakija- ja pakolaisnaisten esteet hakeutua turvaan lähisuhdeväkivallalta
https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_12345 ... =229573752
Sivu 20. "Avioero nähtiin monissa arabikulttuureissa hyvin negatiivisessa valossa ja sen ajateltiin tuovan valtavan häpeän ja kunnian menettämisen eronneen naisen lisäksi myös tämän suvulle (Ajlan 2021, 9). Uskonnolliset instituutiot neuvoivat naisia sietämään puolisoiltaan myös pahoinpitelyä (Tsegay & Tecleberhan 2023, 11). Eurooppalainen vieras kulttuuri nähtiin myös usein uhkana lähtömaassa. Avioero oli yksi osa länsimaalaistumista, jota vastustettiin. Pakolaisnaisten yhtenä syynä, miksi he olivat haluttomia eroamaan väkivaltaisesta puolisostaan oli heidän käsityksensä avioerosta ja eroamisesta heidän kotimaassaan. Kotimaassa oli ainakin heikommin koulutettujen naisten vaikeampi saada avioeroa alulle verrattuna pohjoismaihin. (Liversage 2022, 2.) Jos tieto, että nainen hakee avioeroa uudessa kotimaassaan päätyy lähtömaahan sukulaisille, he voivat uhata tappaa naisen, jos tämä palaa lähtömaahan (Liversage 2022, 8). Avioeron häpeällisen leiman takia esimerkiksi naisen siskojen voi olla mahdotonta päästä naimisiin (Ajlan 2021, 9). Historiallisesti patriarkaalisia perinteitä noudattavissa maissa naisten intiimiasiat ovat sekä naisen suvun että puolison suvun näkökulmasta tärkeitä. Näin ollen, jos nainen harrastaa esimerkiksi esiaviollista seksiä tai eroaa puolisostaan voi heihin kohdistua vakavia seuraamuksia suvun taholta. (Liversage 2022, 3.)"
Pakolaisina maahan tulleiden perheiden kohtaama syrjintä Pohjoismaissa
https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_12345 ... =229573752
https://erepo.uef.fi/items/bcf0eb00-ed7 ... 09fe761dac
Sivu 61: "Maahanmuuttajaäideillä oli myös kokemuksia kuinka sellaisissa luokissa, joissa suurin osa oppilaista oli maahanmuuttajataustaisia, olevan puutteita opetuksen laadussa. Maahanmuuttajaäitien puheista kävi ilmi, että he kuitenkin haluaisivat lapsilleen saman tasoista opetusta kuin muillekin. Osa toivoi lapsensa pääsevän sellaiselle luokalle, missä suurin osa lapsista olisi suomalaistaustaisia, koska he ajattelivat, että sellaisissa luokissa opetuksen laatu olisi parempaa. Yksi maahanmuuttajaäiti pohti opetuksen laadun huonontumisen syynä olevan se, että opettajat vaikuttavat tietävän kuinka vieraskieliset vanhemmat eivät huomaa opetuksen laadussa puutteita:"
Sivu 64: "Seuraavassa aineisto-otteessa eräs maahanmuuttajaäiti kertoo, kuinka hän on yrittänyt ohjeistaa toisia maahanmuuttajaäitejä leikkipuiston säännöistä välttääkseen itse myös joutumasta kielteisen yleistämisen kohteeksi: 'Mut jos mä yritän selittää että ennakkoon, yritän aina ennakoida että ellei tapahtuis näin. Et ottakaa näin ja näin. Mut silti ei ne kuuntele. Ja silti sit seuraava aamulla ne tulee ilman, et äitillä oli neljä lasta mukana, ei ole mitään astioita ja, sit tulee vaikka ruokailun aikana ja sitten ohittaa vaikka jono olis se viisikymmentä ihmistä […] Ja mä olen itse jonossa. Ja sitten mun vieressä huudetaan vaikka. Et 'vittu nää tällästä..' Siis, sanotaan ihan kaikki mitä, se on vaan yks ihminen joka on tehnyt virhe se ei, ei tarvitse vaan syyllistää kaikki. Mä olin itse jonossa, mä en tehnyt mitään pahaa. Mut silti vaan se vaikuttaa multakin.'”
Näkökulmia maahanmuuttajataustaisten lasten sosiaalisista suhteista varhaiskasvatuksessa
https://www.theseus.fi/handle/10024/905443
Sivu 29. "Varhaiskasvattajat kertovat vastauksissaan, että kulttuurilliset erot näkyvät erilaisten juhlien kohdalla. Heidän mukaansa täytyy huomioida ja
varmistaa lasten vanhemmilta, voiko lapsi osallistua esimerkiksi joulukirkkoon. Jos lapsi ei voi osallistua, täytyy varhaiskasvattajien olla valmiita järjestämään jotain muuta toimintaa. Haasteellisimmat kulttuurilliset erot liittyvät lasten käyttäytymistapoihin ja tottumuksiin. Vastauksissa käy ilmi, että lapset saattavat pyrkiä selvittelemään omia riitojaan jopa hyvin väkivaltaisillakin menetelmillä sekä saattavat olla paljon itsekriittisempiä omasta tekemisestään ja siten
pelkäävät epäonnistumista. Haastetta varhaiskasvattajien arkeen lisää myös kulttuurilliset erot liittyen vaatetukseen sekä kieltoon näyttää paljasta ihoa.
Mul on ollu semmosia tilanteita myös että vanhemmat toivoo että lapsi ei niinku riisuisi vaatteitaan niinku toisten nähden, ettei niinku näkyisi paljas iho muille. Mikä sitte välillä aiheutti haasteita jos mentii justii yhdessä vessaan tai sitte piti justii riisua housut niin sitte se oli vähä 'noniin, nyt hän menee yksin vessaan'. Et tämmösiä tilanteita on ollut myös. (H1)"
Alueiden kosto ja maahanmuuttovastaisuus Suomen periferia-alueilla
https://oulurepo.oulu.fi/handle/10024/59647
Kiintiöpakolaisten osallisuuden edistäminen kohti työelämää : kotoutumisessa hyödynnettäviä keinoja
https://www.theseus.fi/handle/10024/904956
"Tulosten perusteella kotoutumisen tehokkaina keinoina nähtiin yksilöllinen huomiointi sekä riittävä aika. Yhteiskunnallisen perusosaamisen, kuten kulttuurin ja kielen, omaksuminen on yksilöllisesti vaihtelevaa. Näiden lisäksi työelämään pääseminen ja osallisuuden korostaminen edellyttävät kotoutumisen ammattilaisilta yksilöiden toiveiden kuuntelemista, vastuun jakamista sekä jatkuvaa kannustamista."
Maahanmuuttajataustaisten hoitajien työllistyminen Pohjanmaan hyvinvointialueella esihenkilöiden näkökulmasta
https://www.theseus.fi/handle/10024/903314
Sivu 65: "Tämän tutkimuksen keskeisenä tuloksen todetaan, että kielitaito on ratkaisevin yksittäinen tekijä maahanmuuttajataustaisten hoitajien työllistymisessä Pohjanmaan hyvinvointialueella. Hoitotyössä yleensä vaaditaan työntekijältä yhden kotimaisen kielen osaamista ja varsinkin Pohjanmaalla ja muissa kaksikielisissä paikkakunnissa oltaessa jopa kahden kielen (suomi ja ruotsi) hallintaa tai ymmärtämistä. Kielen hallinta ei ole pelkästään tekninen taito, vaan tutkimustuloksissa se nähtiin keskeisenä tekijänä potilasturvallisuudessa, kulttuuriasioiden ymmärtämisessä ja työyhteisöön integroitumisessa. Nämä tulokset ovat samassa linjassa aikaisempien tutkimustulosten kanssa, joissa kielitaito on nostettu kriittiseksi tekijäksi hoitoalan työllistymisessä."
Vantaalaisen peruskoulun maahanmuuttajataustaisten nuorten rasismikokemuksia
https://www.theseus.fi/handle/10024/902662
Maahanmuuttotaustaisten nuorten peruskouluarki : syrjinnän, psyykkisen hyvinvoinnin ja tuen muotojen valossa
https://www.theseus.fi/handle/10024/901692
Alaikäisenä yksin tullut lapsi : selviytymisen ja sopeutumisen tukeminen sosiaalipalveluissa
https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_12345 ... =229573752
Kirjallisuuskatsaus aikuisten maahanmuuttajien ammatillisesta kielenkäytöstä ja kielitaidosta
https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_12345 ... =229573752
"Tämä kirjallisuuskatsaus osoittaa, että vuorovaikutukseen osallistuminen joillakin työpaikoilla on mahdollista toisille ja toisille taas ei. Samoin tuloksissa korostuu se, että riippumatta alasta maahanmuuttaja tarvitsee työpaikalla toisten kielellistä tukea oppimiseen ja joskus myös tukea työtehtävistä selviytymiseen. Kielenoppiminen ei tapahdu itsestään, vaan siihen on koko työyhteisön voimin panostettava."
Turvapaikanhakija- ja pakolaisnaisten esteet hakeutua turvaan lähisuhdeväkivallalta
https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_12345 ... =229573752
Sivu 20. "Avioero nähtiin monissa arabikulttuureissa hyvin negatiivisessa valossa ja sen ajateltiin tuovan valtavan häpeän ja kunnian menettämisen eronneen naisen lisäksi myös tämän suvulle (Ajlan 2021, 9). Uskonnolliset instituutiot neuvoivat naisia sietämään puolisoiltaan myös pahoinpitelyä (Tsegay & Tecleberhan 2023, 11). Eurooppalainen vieras kulttuuri nähtiin myös usein uhkana lähtömaassa. Avioero oli yksi osa länsimaalaistumista, jota vastustettiin. Pakolaisnaisten yhtenä syynä, miksi he olivat haluttomia eroamaan väkivaltaisesta puolisostaan oli heidän käsityksensä avioerosta ja eroamisesta heidän kotimaassaan. Kotimaassa oli ainakin heikommin koulutettujen naisten vaikeampi saada avioeroa alulle verrattuna pohjoismaihin. (Liversage 2022, 2.) Jos tieto, että nainen hakee avioeroa uudessa kotimaassaan päätyy lähtömaahan sukulaisille, he voivat uhata tappaa naisen, jos tämä palaa lähtömaahan (Liversage 2022, 8). Avioeron häpeällisen leiman takia esimerkiksi naisen siskojen voi olla mahdotonta päästä naimisiin (Ajlan 2021, 9). Historiallisesti patriarkaalisia perinteitä noudattavissa maissa naisten intiimiasiat ovat sekä naisen suvun että puolison suvun näkökulmasta tärkeitä. Näin ollen, jos nainen harrastaa esimerkiksi esiaviollista seksiä tai eroaa puolisostaan voi heihin kohdistua vakavia seuraamuksia suvun taholta. (Liversage 2022, 3.)"
Pakolaisina maahan tulleiden perheiden kohtaama syrjintä Pohjoismaissa
https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_12345 ... =229573752