Maahanmuuttotutkimuksia osa 39.
Lähetetty: 30.05.2026 19:23Naisten sukuelinten silpomista käsittelevän lakimuutoksen vaikutukset kätilötyöhön : lomakehaastattelu kätilöille
https://www.theseus.fi/handle/10024/921283
"Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tieto rikoslain muutoksesta naisten sukuelinten silpomisen osalta ei ole tavoittanut kätilöitä, eikä muutoksella näin ollen ole ollut vaikutusta kätilötyöhön. Kätilöiden osaaminen silvottujen hoitotyöhön on puutteellista. Osaaminen puutteet näkyvät kaikissa silvottujen hoitotyön osa-alueissa: tunnistamisessa, ennaltaehkäisyssä ja hoidossa, mikä johtuu naisten sukuelinten silpomista käsittelevän koulutuksen puutteista. Lisäksi kätilöillä ei ole saatavilla riittäviä hoito-ohjeita ilmiöön liittyvän kokonaisvaltaisen hoidon antamiseen. Lisäksi selkeässä hoitopolussa ja vastuissa hoidon eri vaiheissa on puutteita."
Viestinnän toimivuus monikulttuurisessa kotihoitotiimissä
https://www.theseus.fi/handle/10024/922392
Sivu 24: "Viestinnän väärinymmärrykset nousivat esiin erityisesti potilasturvallisuuden näkökulmasta. Työntekijät kuvasivat tilanteita, joissa viestit oli tulkittu eri tavoin tai niitä ei oltu ymmärretty tarkoitetulla tavalla. Merkittäviä riskejä liittyi myös lääkehoitoon. Aineistossa kuvattiin tilanteita, joissa lääkitysmuutoksia oli hyväksytty ilman riittävää ymmärrystä, lääkkeitä jaettu virheellisesti tai lääkereseptien ohjeita ei ollut tulkittu oikein."
Maahanmuuttajanaisten lähisuhdeväkivallan tunnistaminen neuvolassa : opiskelumateriaalia terveydenhoitajaopiskelijoille
https://www.theseus.fi/handle/10024/919715
Sivu 23. "Aiemmissa kappaleissa on pohdittu eri kulttuurien kunnioittamista ja sen tärkeyttä. On kuitenkin tärkeää ammattilaisena huomioida, että vaikka maahanmuuttajan kulttuuria tulee kunnioittaa, ei väkivaltaa tule koskaan hyväksyä minkään kulttuurin muotona. Ammattilaisen tulee olla väkivaltaa vastaan kulttuurieroista riippumatta eikä väkivaltaa voida hyväksyä missään tilanteessa. Maahanmuuttajanaisen oikeudet ja mahdollisuudet ovat samat kuin suomalaisella, eli mahdollisuus rikosilmoituksen tekoon, turvakotiin, lähestymiskieltoon sekä avioeroon. Eri mahdollisuuksista ja oikeuksista onkin tärkeää
kertoa maahanmuuttajataustaiselle asiakkaalle. (Hannus, 2011, ss. 192–193)"
Maahanmuuttajataustaisten päihdeongelmat Suomessa : opas somalitaustaisille maahanmuuttajille
https://www.theseus.fi/handle/10024/917834
Hoito- ja kasvatussuunnitelma Oulun vastaanottokeskuksen alaikäisyksikköön
https://www.theseus.fi/handle/10024/915459
Ukrainalaisten kotoutumista tukevat palvelut Salossa : nykytila, haasteet ja kehittämisehdotukset
https://www.theseus.fi/handle/10024/914065
Sivu 22. "Kyselyn ja asiantuntijahaastattelujen perusteella merkittävin ukrainalaisten kotoutumista vaikeuttava tekijä Salossa on suomen kielen osaamisen puute.
Lähes kaikki avoimet vastaukset liittyivät suoraan tai välillisesti kielimuurin aiheuttamiin haasteisiin. Vastaajat kuvasivat suomen kieltä erittäin vaikeaksi ja
kokivat, että riittämätön kielitaito hidasti sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä arjen asioiden hoitamista."
Maahanmuuttajien työllistymisen edistäminen Tampereen seudulla
https://www.theseus.fi/handle/10024/913291
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden haasteita opintopolulla Suomen koulutusjärjestelmässä
https://oulurepo.oulu.fi/handle/10024/61419
"Katsauksen perusteella haasteet eivät palaudu yhteen tekijään, vaan muodostuvat oppimisen kielen vaatimuksista, koulun arjen käytännöistä ja siirtymien rakenteista. Oppimisen tasolla arjen ja akateemisen kielen eritahtinen kehitys sekä kielellinen kuormitus voivat heikentää käsitteellistä ymmärtämistä ja osaamisen osoittamista. Lisäksi tuen epätasaisuus ja tasojen epäselvyys voivat synnyttää katveita, joissa oppija ei saa oikea-aikaista tukea. Koulun tasolla haasteita liittyy kielitietoisten käytäntöjen vaihtelevaan toteutukseen, arvioinnin kielellisyyteen sekä tuen työnjakoon: osaaminen voi jäädä näkymättömäksi, jos arviointi nojaa yksikielisiin oletuksiin tai jos tuki on liikaa “henkilön varassa”. Järjestelmän tasolla siirtymät (esim. valmistavasta opetuksesta yleisopetukseen ja perusopetuksesta toiselle asteelle) ovat riskikohtia, joissa tuen jatkuvuus voi katketa ja ohjaus voi kaventaa vaihtoehtoja. Identiteetti ja kuuluminen välittävät näitä vaikutuksia arjessa ja koulutusvalinnoissa."
Afrikkalaistaustaisen maahanmuuttajan näkökulma mielenterveyspalveluihin Suomessa : toiminnallinen opinnäytetyö ja verkkokysely
https://www.theseus.fi/handle/10024/912780
"Kyselyn avulla saatujen tulosten mukaan mielenterveyspalveluiden tunnettuus ja käyttö vaihtelivat ikäryhmittäin. Nuoret vastaajat tunsivat palvelut hyvin ja suhtautuivat niihin myönteisesti. Keski-ikäisille ja iäkkäämmille vastaajille palvelut olivat vähemmän tuttuja, ja avun hakemista estivät usein kulttuuriset uskomukset, stigma ja hengelliset selitykset. Muita esteitä olivat kielivaikeudet, tiedon puute, pitkät jonotusajat ja pelko leimautumisesta."
Horisontaalinen integraatio maahanmuuttajanuorten palveluissa: Terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksiä vastaanottokeskusten ja kouluterveydenhuollon yhteistyöstä
https://erepo.uef.fi/items/f83e750a-d28 ... a155db9049
Sivu 75: "Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tutkielman tulokset vastaanottokeskuksen ja kouluterveydenhuollon välisestä yhteistyöstä ovat pitkälti saman suuntaisia kuin aiemmassa tutkimustiedossa. Tämä havainto on kuitenkin itsessään merkittävä, sillä se vahvistaa käsitystä horisontaalisen integraation keskeisistä edellytyksistä ja haasteista käytännön toimintaympäristössä. Tulokset tarjoavat suuntaviivoja toimintamallien kehittämiseen. Teoreettisesti tutkimus vahvistaa käsitystä, että horisontaalisen integraation onnistuminen edellyttää sekä rakenteellisia että inhimillisiä tekijöitä, ja se tuo esiin, miten erityispiirteet, kuten haavoittuvien lasten ja nuorten tarpeet, voivat muokata integraation käytäntöjä."
Maahanmuuttajat lapsiperheiden ja lastensuojelun sosiaalityössä: Kulttuurisensitiivisyys lapsen ja perheen tuen tarpeen arvioinnissa
https://trepo.tuni.fi/handle/10024/234576
Järjestötoimijoiden näkemyksiä kiintiöpakolaisten kotoutumisen edistämisestä pienessä kunnassa
https://www.theseus.fi/handle/10024/911990
Sivu 29 - 30 " Rautjärven aineistossa kotoutujien arjen kuormitus – pitkät koulumatkat, kielivaikeudet ja elämäntilanteen epävarmuus – heikensivät jaksamista osallistua harrastuksiin ja järjestötoimintaan. Tämä vastaa Doucerainin (2023, 1200) havaintoa, jonka mukaan kuormittuneilla kotoutujilla on vähemmän voimavaroja lähestyä uusia tilanteita, joissa he pääsisivät rakentamaan uusia sosiaalisia suhteita, harjoittelemaan kieltä ja omaksumaan uutta kulttuuria.
Tulosten mukaan poismuuton syyksi nähdään koulutuksen puute ja sirpaleisuus, pitkät koulumatkat ja arjen uuvuttavuus sekä rajalliset työmahdollisuudet. Koska kunta toivoo pakolaisten viihtyvän ja jäävän pitkäaikaisiksi kuntalaisiksi, poismuutto voidaan tästä näkökulmasta kokea kotoutumisen epäonnistumisena."
https://www.theseus.fi/handle/10024/921283
"Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tieto rikoslain muutoksesta naisten sukuelinten silpomisen osalta ei ole tavoittanut kätilöitä, eikä muutoksella näin ollen ole ollut vaikutusta kätilötyöhön. Kätilöiden osaaminen silvottujen hoitotyöhön on puutteellista. Osaaminen puutteet näkyvät kaikissa silvottujen hoitotyön osa-alueissa: tunnistamisessa, ennaltaehkäisyssä ja hoidossa, mikä johtuu naisten sukuelinten silpomista käsittelevän koulutuksen puutteista. Lisäksi kätilöillä ei ole saatavilla riittäviä hoito-ohjeita ilmiöön liittyvän kokonaisvaltaisen hoidon antamiseen. Lisäksi selkeässä hoitopolussa ja vastuissa hoidon eri vaiheissa on puutteita."
Viestinnän toimivuus monikulttuurisessa kotihoitotiimissä
https://www.theseus.fi/handle/10024/922392
Sivu 24: "Viestinnän väärinymmärrykset nousivat esiin erityisesti potilasturvallisuuden näkökulmasta. Työntekijät kuvasivat tilanteita, joissa viestit oli tulkittu eri tavoin tai niitä ei oltu ymmärretty tarkoitetulla tavalla. Merkittäviä riskejä liittyi myös lääkehoitoon. Aineistossa kuvattiin tilanteita, joissa lääkitysmuutoksia oli hyväksytty ilman riittävää ymmärrystä, lääkkeitä jaettu virheellisesti tai lääkereseptien ohjeita ei ollut tulkittu oikein."
Maahanmuuttajanaisten lähisuhdeväkivallan tunnistaminen neuvolassa : opiskelumateriaalia terveydenhoitajaopiskelijoille
https://www.theseus.fi/handle/10024/919715
Sivu 23. "Aiemmissa kappaleissa on pohdittu eri kulttuurien kunnioittamista ja sen tärkeyttä. On kuitenkin tärkeää ammattilaisena huomioida, että vaikka maahanmuuttajan kulttuuria tulee kunnioittaa, ei väkivaltaa tule koskaan hyväksyä minkään kulttuurin muotona. Ammattilaisen tulee olla väkivaltaa vastaan kulttuurieroista riippumatta eikä väkivaltaa voida hyväksyä missään tilanteessa. Maahanmuuttajanaisen oikeudet ja mahdollisuudet ovat samat kuin suomalaisella, eli mahdollisuus rikosilmoituksen tekoon, turvakotiin, lähestymiskieltoon sekä avioeroon. Eri mahdollisuuksista ja oikeuksista onkin tärkeää
kertoa maahanmuuttajataustaiselle asiakkaalle. (Hannus, 2011, ss. 192–193)"
Maahanmuuttajataustaisten päihdeongelmat Suomessa : opas somalitaustaisille maahanmuuttajille
https://www.theseus.fi/handle/10024/917834
Hoito- ja kasvatussuunnitelma Oulun vastaanottokeskuksen alaikäisyksikköön
https://www.theseus.fi/handle/10024/915459
Ukrainalaisten kotoutumista tukevat palvelut Salossa : nykytila, haasteet ja kehittämisehdotukset
https://www.theseus.fi/handle/10024/914065
Sivu 22. "Kyselyn ja asiantuntijahaastattelujen perusteella merkittävin ukrainalaisten kotoutumista vaikeuttava tekijä Salossa on suomen kielen osaamisen puute.
Lähes kaikki avoimet vastaukset liittyivät suoraan tai välillisesti kielimuurin aiheuttamiin haasteisiin. Vastaajat kuvasivat suomen kieltä erittäin vaikeaksi ja
kokivat, että riittämätön kielitaito hidasti sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä arjen asioiden hoitamista."
Maahanmuuttajien työllistymisen edistäminen Tampereen seudulla
https://www.theseus.fi/handle/10024/913291
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden haasteita opintopolulla Suomen koulutusjärjestelmässä
https://oulurepo.oulu.fi/handle/10024/61419
"Katsauksen perusteella haasteet eivät palaudu yhteen tekijään, vaan muodostuvat oppimisen kielen vaatimuksista, koulun arjen käytännöistä ja siirtymien rakenteista. Oppimisen tasolla arjen ja akateemisen kielen eritahtinen kehitys sekä kielellinen kuormitus voivat heikentää käsitteellistä ymmärtämistä ja osaamisen osoittamista. Lisäksi tuen epätasaisuus ja tasojen epäselvyys voivat synnyttää katveita, joissa oppija ei saa oikea-aikaista tukea. Koulun tasolla haasteita liittyy kielitietoisten käytäntöjen vaihtelevaan toteutukseen, arvioinnin kielellisyyteen sekä tuen työnjakoon: osaaminen voi jäädä näkymättömäksi, jos arviointi nojaa yksikielisiin oletuksiin tai jos tuki on liikaa “henkilön varassa”. Järjestelmän tasolla siirtymät (esim. valmistavasta opetuksesta yleisopetukseen ja perusopetuksesta toiselle asteelle) ovat riskikohtia, joissa tuen jatkuvuus voi katketa ja ohjaus voi kaventaa vaihtoehtoja. Identiteetti ja kuuluminen välittävät näitä vaikutuksia arjessa ja koulutusvalinnoissa."
Afrikkalaistaustaisen maahanmuuttajan näkökulma mielenterveyspalveluihin Suomessa : toiminnallinen opinnäytetyö ja verkkokysely
https://www.theseus.fi/handle/10024/912780
"Kyselyn avulla saatujen tulosten mukaan mielenterveyspalveluiden tunnettuus ja käyttö vaihtelivat ikäryhmittäin. Nuoret vastaajat tunsivat palvelut hyvin ja suhtautuivat niihin myönteisesti. Keski-ikäisille ja iäkkäämmille vastaajille palvelut olivat vähemmän tuttuja, ja avun hakemista estivät usein kulttuuriset uskomukset, stigma ja hengelliset selitykset. Muita esteitä olivat kielivaikeudet, tiedon puute, pitkät jonotusajat ja pelko leimautumisesta."
Horisontaalinen integraatio maahanmuuttajanuorten palveluissa: Terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksiä vastaanottokeskusten ja kouluterveydenhuollon yhteistyöstä
https://erepo.uef.fi/items/f83e750a-d28 ... a155db9049
Sivu 75: "Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tutkielman tulokset vastaanottokeskuksen ja kouluterveydenhuollon välisestä yhteistyöstä ovat pitkälti saman suuntaisia kuin aiemmassa tutkimustiedossa. Tämä havainto on kuitenkin itsessään merkittävä, sillä se vahvistaa käsitystä horisontaalisen integraation keskeisistä edellytyksistä ja haasteista käytännön toimintaympäristössä. Tulokset tarjoavat suuntaviivoja toimintamallien kehittämiseen. Teoreettisesti tutkimus vahvistaa käsitystä, että horisontaalisen integraation onnistuminen edellyttää sekä rakenteellisia että inhimillisiä tekijöitä, ja se tuo esiin, miten erityispiirteet, kuten haavoittuvien lasten ja nuorten tarpeet, voivat muokata integraation käytäntöjä."
Maahanmuuttajat lapsiperheiden ja lastensuojelun sosiaalityössä: Kulttuurisensitiivisyys lapsen ja perheen tuen tarpeen arvioinnissa
https://trepo.tuni.fi/handle/10024/234576
Järjestötoimijoiden näkemyksiä kiintiöpakolaisten kotoutumisen edistämisestä pienessä kunnassa
https://www.theseus.fi/handle/10024/911990
Sivu 29 - 30 " Rautjärven aineistossa kotoutujien arjen kuormitus – pitkät koulumatkat, kielivaikeudet ja elämäntilanteen epävarmuus – heikensivät jaksamista osallistua harrastuksiin ja järjestötoimintaan. Tämä vastaa Doucerainin (2023, 1200) havaintoa, jonka mukaan kuormittuneilla kotoutujilla on vähemmän voimavaroja lähestyä uusia tilanteita, joissa he pääsisivät rakentamaan uusia sosiaalisia suhteita, harjoittelemaan kieltä ja omaksumaan uutta kulttuuria.
Tulosten mukaan poismuuton syyksi nähdään koulutuksen puute ja sirpaleisuus, pitkät koulumatkat ja arjen uuvuttavuus sekä rajalliset työmahdollisuudet. Koska kunta toivoo pakolaisten viihtyvän ja jäävän pitkäaikaisiksi kuntalaisiksi, poismuutto voidaan tästä näkökulmasta kokea kotoutumisen epäonnistumisena."