Maahanmuuttotutkimuksia osa 41.
Lähetetty: 11.08.2026 07:20Maahanmuuttajaperheet ja lastensuojelu Suomessa - kokemuksia asiakkaan ja työntekijän näkökulmasta : Integratiivinen kirjallisuuskatsaus
https://www.theseus.fi/handle/10024/921656
Sivu 55: "Analyysin perusteella lastensuojelun palveluita käyttäneet asiakkaat sekä perheet kokevat palveluissa sekä hyviä että huonoja puolia, joista merkittävimpinä esiin nousivat muun muassa vähäinen luottamus työntekijöihin sekä käytössä olleisiin tulkkeihin, lastensuojelulakien tuntemattomuus sekä kulttuurin liittyvät kasvatuserot sekä toimintatavat. Työntekijät kokivat tulkkivälitteisen työn haastavaksi sekä paikoitellen vaikeaksi luottaa, ja heidän kokemusten pohjalta vuorovaikutus- ja luottamussuhteen luominen ja syventäminen vie keskimääräistä enemmän resursseja sekä aikaa maahanmuuttajataustaisten perheiden kanssa työskenneltäessä. Työntekijät kokivat tämänhetkisten kotouttamistoimenpiteiden olevan osin riittämättömiä, mikä näkyy asiakkaiden tilanteiden kriisiytymisenä sekä siirtymisenä lastensuojeluun."
Erityisopettajien kokemuksia suomea toisena kielenä puhuvien oppilaiden opetuksesta
https://oulurepo.oulu.fi/handle/10024/62808
Sivu 42: "Osan vastaajien kokemuksen mukaan koulun tuki yksinään on riittämätöntä, jos lapsi ei saa tukea kotona eikä harjoittele tai käytä suomen kieltä vapaa-ajallaan. Vastauksissa tuotiin myös ilmi oppilaiden ja huoltajien näkemyksiä siitä, ettei suomen kielen opettelua aina nähty tärkeänä, jos tavoitteena ja toiveena oli esimerkiksi paluu kotimaahan. 'Jos/kun kotona ei puhuta suomen kieltä, tai edes yritetä motivoida lasta lukemaan suomen kieltä, niin ei ELA kykene yksinään asiaan vaikuttamaan. Vaikka kuinka "paasaan" huoltajille suomen kielen merkityksestä, niin välillä puheet kaikuvat kuin seinille puhuisi.' (V15)
Yhtenä keskeisenä haasteena vastaajat kokivat lisäksi oppilaiden heikon motivaation. Oppilaiden heikko motivaatio näyttäytyi vastausten perusteella esimerkiksi haluttomuutena käyttää suomen kieltä."
Luokanopettajien näkemyksiä maahanmuuttajataustaisten oppilaiden sosiaalisesta integraatiosta luokkayhteisöön
https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_12345 ... =450811934
Sivu 33: "Niitä ketkä ei oo käyny koskaan koulua tai sitten elämää omassa maassa ja pakolaisleirillä tai sitten elämää yksityiskouluissa omassa maassa, josta tullaan sitten tämmöiseen peruskouluun, joka ei ole yksityinen, jossa sitten yhtäkkiä oletetaan, että täällä voi niin kun tilata mitä haluaa ja sitten me tarjoamme sitä. (Opettaja 3)."
Sivu 41: "Hauska juttu oli, meidän luokalle tuli […] [toisella paikkakunnalla] kasvanut irakilaistaustainen oppilas, joka puhuu hirvittävän hyvää suomea, toki koska on semmoselta paikkakunnalta tullut, missä on niin paljon vahvempi se suomenkielisyys. Ja sitten, hyvin samoihin aikoihin Suomeen tullut myös irakilaistaustainen, mun sit, ykköseltä asti mulla ollut oppilas, sit ihmetteli ääneen, miten sä voit osata noin hyvin suomea, et me ollaan oltu yhtä kauan
Suomessa, me ollaan samanikäisiä, me tullaan samasta maasta, arabia on meidän kotikieli. Niin se oli tosi herkullinen havainto ja keskustelua, et no, että hän on ollut suomenkielisten ympäröimä ja leikkinyt leikit välkällä suomeksi, kun meillä sit oppilaat tosi paljon leikkii englanniksi, tai omalla kotikielellä. (Opettaja 5)."
Somalinaisten seksuaaliterveyden edistäminen
https://www.theseus.fi/handle/10024/921265
"Kulttuuri ja uskonto koettiin myös isosti vaikuttavana tekijänä somalinaisten valintoihin ja ajatusmalleihin. Perhe ja yhteisö luovat paineita ehkäisyn käyttöön liittyen ja vaikuttavat siihen, millainen näkemys perhekoosta muodostuu. Puolison mielipide koettiin vaikuttavan somalinaisten valintoihin ja seksuaaliterveyspalveluiden käyttöön."
Synnytyksen aikainen ohjaaminen vieraalla kielellä : teemahaastattelut kätilöiden kokemuksista
https://www.theseus.fi/handle/10024/922374
"Tuloksissa korostuivat kielellisiin haasteisiin liittyvät kokemukset, kuten väärinymmärrysten riski, ohjauksen riittämättömyyden tunne sekä tulkkipalveluihin liittyvät haasteet. Ohjauksessa hyödynnettiin muun muassa tulkkipalveluja, eleitä sekä kollegoiden kielitaitoa. Tulokset osoittivat, että vieraskielisten synnyttäjien ohjaus edellyttää monipuolisia vuorovaikutus- ja viestintätaitoja, ja yhteisen kielen puute lisää kuormitusta."
Silpomisen läpikäyneen naisen hoidon kehittäminen Suomessa : scoping katsaus
https://www.theseus.fi/handle/10024/921542
"Tulokset osoittavat, että silpomisen läpikäyneiden naisten hoitopolut Suomessa ovat edelleen hajanaisia ja erityisesti psyykkinen tuki sekä seksuaalisuuden huomioiminen jäävät usein puutteellisiksi."
Ilman huoltajaa maahan tulleiden pakolaislasten kohtaaminen hoitotyössä : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
https://www.theseus.fi/handle/10024/920592
"Tulosten perusteella terveydenhuollon ammattilaisten asiantuntemus ilman huoltajaa maahan tulleiden pakolaislasten kohtaamisesta, kulttuureista ja erityispiirteistä on puutteellista."
Ukrainalaisten maahanmuuttajien vaikeudet ja näkymät yrityksen perustamisessa Suomessa
https://www.theseus.fi/handle/10024/920388
"Tulokset osoittivat, että tilapäisen suojelun saaneet voivat toimia yrittäjinä samoin kuin suomalaiset. Motivaatio liittyy usein kokemukseen ja haluun olla itsenäinen. Menestys riippuu kotoutumisesta, suomen kielestä, sosiaalisen median käytöstä ja ammattitaidosta. Vaikeudet ovat kielimuuri, rahoitus ja kirjanpitäjän löytäminen."
Maahanmuuttajataustaisen lapsien ja perheiden tukeminen Friisilän koulussa
https://www.theseus.fi/handle/10024/920399
Sivu 33-34: "Haastattelujen perusteella Läksyparkki-toiminnan vastuunjako ja tiedonkulku eivät ole olleet riittävän selkeitä koulun, kotoutumispalveluiden ja ohjaajien välillä. Toimintaan osallistuu useita tahoja, mutta roolit ja vastuut eivät ole kaikille osapuolille yksiselitteisiä. Tämä on vaikuttanut toiminnan johdonmukaisuuteen ja siihen, miten hyvin oppilaat ja perheet ovat ohjautuneet toimintaan. Opettajien näkökulmasta toiminnan rakenteet eivät ole olleet tarpeeksi selkeitä. He eivät aina ole tienneet, kuka vastaa ohjaajien koordinoinnista, miten mahdollisista muutoksista tiedotetaan tai miten toiminnan jatkuvuus varmistetaan. Tämä on johtanut tilanteisiin, joissa oppilaat ovat tulleet Läksyparkkiin, mutta ohjaajaa ei ole ollut paikalla. Tällaiset tilanteet ovat heikentäneet oppilaiden luottamusta toimintaan ja vähentäneet osallistumista. Kotoutumispalveluiden näkökulmasta haasteena on ollut se, että heidän osallistumisensa Läksyparkkiin ei ole ollut säännöllistä. Tämä on vaikeuttanut kokonaiskuvan muodostamista oppilaiden arjen haasteista ja toiminnan kehittämistarpeista. Kun läsnäolo ei ole jatkuvaa, tiedonkulku koulun ja kotoutumispalveluiden välillä jää helposti satunnaiseksi. Tiedottaminen oppilaille ja perheille ei ole ollut systemaattista. Oppilaiden osallistuminen on riippunut paljon siitä, muistuttavatko opettajat toiminnasta aktiivisesti. Perheille suunnattu tiedottaminen on ollut pääosin suomenkielistä, mikä on vaikeuttanut joidenkin perheiden mahdollisuuksia ymmärtää toiminnan sisältöä ja aikatauluja. Osa perheistä ei ole ollut tietoinen siitä, että Läksyparkki voisi tarjota tukea myös vanhemmille."
https://www.theseus.fi/handle/10024/921656
Sivu 55: "Analyysin perusteella lastensuojelun palveluita käyttäneet asiakkaat sekä perheet kokevat palveluissa sekä hyviä että huonoja puolia, joista merkittävimpinä esiin nousivat muun muassa vähäinen luottamus työntekijöihin sekä käytössä olleisiin tulkkeihin, lastensuojelulakien tuntemattomuus sekä kulttuurin liittyvät kasvatuserot sekä toimintatavat. Työntekijät kokivat tulkkivälitteisen työn haastavaksi sekä paikoitellen vaikeaksi luottaa, ja heidän kokemusten pohjalta vuorovaikutus- ja luottamussuhteen luominen ja syventäminen vie keskimääräistä enemmän resursseja sekä aikaa maahanmuuttajataustaisten perheiden kanssa työskenneltäessä. Työntekijät kokivat tämänhetkisten kotouttamistoimenpiteiden olevan osin riittämättömiä, mikä näkyy asiakkaiden tilanteiden kriisiytymisenä sekä siirtymisenä lastensuojeluun."
Erityisopettajien kokemuksia suomea toisena kielenä puhuvien oppilaiden opetuksesta
https://oulurepo.oulu.fi/handle/10024/62808
Sivu 42: "Osan vastaajien kokemuksen mukaan koulun tuki yksinään on riittämätöntä, jos lapsi ei saa tukea kotona eikä harjoittele tai käytä suomen kieltä vapaa-ajallaan. Vastauksissa tuotiin myös ilmi oppilaiden ja huoltajien näkemyksiä siitä, ettei suomen kielen opettelua aina nähty tärkeänä, jos tavoitteena ja toiveena oli esimerkiksi paluu kotimaahan. 'Jos/kun kotona ei puhuta suomen kieltä, tai edes yritetä motivoida lasta lukemaan suomen kieltä, niin ei ELA kykene yksinään asiaan vaikuttamaan. Vaikka kuinka "paasaan" huoltajille suomen kielen merkityksestä, niin välillä puheet kaikuvat kuin seinille puhuisi.' (V15)
Yhtenä keskeisenä haasteena vastaajat kokivat lisäksi oppilaiden heikon motivaation. Oppilaiden heikko motivaatio näyttäytyi vastausten perusteella esimerkiksi haluttomuutena käyttää suomen kieltä."
Luokanopettajien näkemyksiä maahanmuuttajataustaisten oppilaiden sosiaalisesta integraatiosta luokkayhteisöön
https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_12345 ... =450811934
Sivu 33: "Niitä ketkä ei oo käyny koskaan koulua tai sitten elämää omassa maassa ja pakolaisleirillä tai sitten elämää yksityiskouluissa omassa maassa, josta tullaan sitten tämmöiseen peruskouluun, joka ei ole yksityinen, jossa sitten yhtäkkiä oletetaan, että täällä voi niin kun tilata mitä haluaa ja sitten me tarjoamme sitä. (Opettaja 3)."
Sivu 41: "Hauska juttu oli, meidän luokalle tuli […] [toisella paikkakunnalla] kasvanut irakilaistaustainen oppilas, joka puhuu hirvittävän hyvää suomea, toki koska on semmoselta paikkakunnalta tullut, missä on niin paljon vahvempi se suomenkielisyys. Ja sitten, hyvin samoihin aikoihin Suomeen tullut myös irakilaistaustainen, mun sit, ykköseltä asti mulla ollut oppilas, sit ihmetteli ääneen, miten sä voit osata noin hyvin suomea, et me ollaan oltu yhtä kauan
Suomessa, me ollaan samanikäisiä, me tullaan samasta maasta, arabia on meidän kotikieli. Niin se oli tosi herkullinen havainto ja keskustelua, et no, että hän on ollut suomenkielisten ympäröimä ja leikkinyt leikit välkällä suomeksi, kun meillä sit oppilaat tosi paljon leikkii englanniksi, tai omalla kotikielellä. (Opettaja 5)."
Somalinaisten seksuaaliterveyden edistäminen
https://www.theseus.fi/handle/10024/921265
"Kulttuuri ja uskonto koettiin myös isosti vaikuttavana tekijänä somalinaisten valintoihin ja ajatusmalleihin. Perhe ja yhteisö luovat paineita ehkäisyn käyttöön liittyen ja vaikuttavat siihen, millainen näkemys perhekoosta muodostuu. Puolison mielipide koettiin vaikuttavan somalinaisten valintoihin ja seksuaaliterveyspalveluiden käyttöön."
Synnytyksen aikainen ohjaaminen vieraalla kielellä : teemahaastattelut kätilöiden kokemuksista
https://www.theseus.fi/handle/10024/922374
"Tuloksissa korostuivat kielellisiin haasteisiin liittyvät kokemukset, kuten väärinymmärrysten riski, ohjauksen riittämättömyyden tunne sekä tulkkipalveluihin liittyvät haasteet. Ohjauksessa hyödynnettiin muun muassa tulkkipalveluja, eleitä sekä kollegoiden kielitaitoa. Tulokset osoittivat, että vieraskielisten synnyttäjien ohjaus edellyttää monipuolisia vuorovaikutus- ja viestintätaitoja, ja yhteisen kielen puute lisää kuormitusta."
Silpomisen läpikäyneen naisen hoidon kehittäminen Suomessa : scoping katsaus
https://www.theseus.fi/handle/10024/921542
"Tulokset osoittavat, että silpomisen läpikäyneiden naisten hoitopolut Suomessa ovat edelleen hajanaisia ja erityisesti psyykkinen tuki sekä seksuaalisuuden huomioiminen jäävät usein puutteellisiksi."
Ilman huoltajaa maahan tulleiden pakolaislasten kohtaaminen hoitotyössä : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
https://www.theseus.fi/handle/10024/920592
"Tulosten perusteella terveydenhuollon ammattilaisten asiantuntemus ilman huoltajaa maahan tulleiden pakolaislasten kohtaamisesta, kulttuureista ja erityispiirteistä on puutteellista."
Ukrainalaisten maahanmuuttajien vaikeudet ja näkymät yrityksen perustamisessa Suomessa
https://www.theseus.fi/handle/10024/920388
"Tulokset osoittivat, että tilapäisen suojelun saaneet voivat toimia yrittäjinä samoin kuin suomalaiset. Motivaatio liittyy usein kokemukseen ja haluun olla itsenäinen. Menestys riippuu kotoutumisesta, suomen kielestä, sosiaalisen median käytöstä ja ammattitaidosta. Vaikeudet ovat kielimuuri, rahoitus ja kirjanpitäjän löytäminen."
Maahanmuuttajataustaisen lapsien ja perheiden tukeminen Friisilän koulussa
https://www.theseus.fi/handle/10024/920399
Sivu 33-34: "Haastattelujen perusteella Läksyparkki-toiminnan vastuunjako ja tiedonkulku eivät ole olleet riittävän selkeitä koulun, kotoutumispalveluiden ja ohjaajien välillä. Toimintaan osallistuu useita tahoja, mutta roolit ja vastuut eivät ole kaikille osapuolille yksiselitteisiä. Tämä on vaikuttanut toiminnan johdonmukaisuuteen ja siihen, miten hyvin oppilaat ja perheet ovat ohjautuneet toimintaan. Opettajien näkökulmasta toiminnan rakenteet eivät ole olleet tarpeeksi selkeitä. He eivät aina ole tienneet, kuka vastaa ohjaajien koordinoinnista, miten mahdollisista muutoksista tiedotetaan tai miten toiminnan jatkuvuus varmistetaan. Tämä on johtanut tilanteisiin, joissa oppilaat ovat tulleet Läksyparkkiin, mutta ohjaajaa ei ole ollut paikalla. Tällaiset tilanteet ovat heikentäneet oppilaiden luottamusta toimintaan ja vähentäneet osallistumista. Kotoutumispalveluiden näkökulmasta haasteena on ollut se, että heidän osallistumisensa Läksyparkkiin ei ole ollut säännöllistä. Tämä on vaikeuttanut kokonaiskuvan muodostamista oppilaiden arjen haasteista ja toiminnan kehittämistarpeista. Kun läsnäolo ei ole jatkuvaa, tiedonkulku koulun ja kotoutumispalveluiden välillä jää helposti satunnaiseksi. Tiedottaminen oppilaille ja perheille ei ole ollut systemaattista. Oppilaiden osallistuminen on riippunut paljon siitä, muistuttavatko opettajat toiminnasta aktiivisesti. Perheille suunnattu tiedottaminen on ollut pääosin suomenkielistä, mikä on vaikeuttanut joidenkin perheiden mahdollisuuksia ymmärtää toiminnan sisältöä ja aikatauluja. Osa perheistä ei ole ollut tietoinen siitä, että Läksyparkki voisi tarjota tukea myös vanhemmille."