Maahanmuuttotutkimuksia osa 4.

Täällä keskustellaan kaikista yhteiskunnallisista aiheista ja ilmiöistä.

Maahanmuuttotutkimuksia osa 4.

ViestiKirjoittaja Jenssen » 24.11.2022 15:06

Tyttöjen sukuelinten silpominen ja sosiaalityö : näkökulmia silpomisen vastaiseen työhön
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/74927
"Tutkielmani osoittaa, että sosiaalityöllä on perusteltu paikka silpomisen vastaisessa työssä ja että tämän työn toteuttaminen vaatii erityistä kulttuurisen kompetenssin hallintaa sosiaalityön ammattilaisilta."

Maahanmuuttajien osallisuutta ja yhdenvertaisuutta edistävät työtavat sosiaalialalla
https://www.theseus.fi/handle/10024/494429
"Tärkeänä muistutuksena artikkeleissa nousi esille myös se, ettei negatiivisia asioita pidä selittää kulttuurin mukanaan tuomina. Yksilöt tekevät aina omat valintansa yksilöinä, eivät jonkin tietyn kulttuurin edustajina. Siirto ja Hammar (2016, 199) toteavat artikkelissaan pakolaisista, että 'omaan kulttuuriin liittyvät suojaavat tekijät, kuten vahva perhe-ja sukuyhteys tai kulttuurinen itsetunto, voivat murtua pitkän pakomatkan aikana'. Vastaanottavan maan kulttuuri voi heidän mukaansa hämmentää maahanmuuttajaa ja tässä tilanteessa voi kasvaa riski siihen, että hän omaksuu vahingollisiksi kulttuurisiksi käytännöiksi käsitettyjä toimintatapoja. Siirto ja Hammar muistuttavatkin työntekijöitä sen tärkeydestä, että heidän tulee huomioida maahanmuuttajien hämmennys ja mah-dollinen tarve identiteetin uudelleen rakentamiseen."

Vertaisohjattu perhevalmennusmalli maahanmuuttajille : tuloksia ja kokemuksia Niitty-hankkeesta vuosilta 2018 - 2020
https://www.theseus.fi/handle/10024/495354
"Ehkäisyyn liittyvät tiedot ovat monesti hataria ja esimerkiksi tieto sukupuolitautien tarttuvuudesta tai tartuntareiteistä on puutteellista. Seksuaalikasvatus mielletään herkästi 'seksin opettamiseksi' ja myös tästä virheellisestä mielikuvasta olisi tärkeää päästä eroon."

Monikulttuuriset hoitotyöntekijät
https://www.theseus.fi/handle/10024/495386
"Työnkuva on ollut erilainen suomalaisilla sairaanhoitajilla ja espanjalaisella sairaanhoitajilla. Huomattavin ero sairaanhoitajan kuvassa Suomessa ja Espanjassa oli että, Suomessa lähihoitajat tekivät paljon sellaisia työtehtäviä, joita tekivät sairaanhoitajat. Toinen merkityksellinen ero oli, että suomalainen sairaanhoitaja osallistuu perushoitoon, mitä Espanjassa sairaanhoitaja ei tee. Negatiivisena pidettiin sitä, että haastateltujen oppimaa tapaa tehdä työtä ei hyväksytty, vaan asiat piti tehdä niin kuin Suomessa on tapana. Suomalaisten sairaanhoitajien työtavoissa ei pidetty siitä, että he eivät ole riittävästi kontaktissa potilaiden kanssa, vaan tekevät paljon työtä tietokoneella."

Terveyden edistämisen materiaali somalinkielisille naisille: Käsihygienian ohjaus
https://www.theseus.fi/handle/10024/495414
"Monikulttuurinen hoitotyö saattaa tuottaa haasteellisuutta, mikäli kyseessä on lukutaidoton asiakas/potilas, jolloin kirjoitetut hoito-ohjeistukset henkilön omalla äidinkielellä ovat hyödyttömiä. Suomessa maahanmuuttajien lukutaidottomien määrä on useita satoja ja lukumäärä tulee nousemaan lähitulevaisuudessa."

Maahanmuuttajataustaisten lasten sosiaalisen identiteetin tukeminen varhaiskasvatuksessa
https://www.theseus.fi/handle/10024/495562
"Vanhempien kanssa kommunikointi koetaan haasteelliseksi. Varhaiskasvattajat kokevat, että paljon jää usein sanomatta ja tietämättä. Tulkkipalveluita on mahdollista käyttää, mutta lähinnä vain varhaiskasvatuskeskustelussa sekä lapsen esiopetuksen keskustelussa. Silloinkin usein aika loppuu kesken, kun on kerrankin mahdollista tulkin avulla puhua kaikesta. Vanhempien kanssa käytetään myös tukikuvia, sekä Instagramia, elekieltä, lapset saattavat tulkata tai joku kieltä osaava muu työntekijä tulkkaa. Tapoja on siis paljon, mutta yleensä niiden avulla saadaan käytyä pääsääntöisesti perusasiat,kuten nukkuminen ja syöminen, mutta muu keskustelu jää pois kielimuurin takia."

"Tää on mun koti": Maahanmuuttajataustaisten naisten tarinoita kuulumisesta ja kuulumattomuudesta
https://erepo.uef.fi/handle/123456789/24897
"Chidi kertoo, että miehen oli vaikea hyväksyä perheen muuttuneita rooleja ja lopulta tilanne kärjistyi väkivaltaiseksi. Lopulta hän päätti erota miehestään. Nigerialaisessa kulttuurissa avioero oli kuitenkin iso tabu ja Chidi koki häpäisseensä paitsi itsensä myös perheensä. 'Mun perhe Nigeriassa...ainoastaan mun isosisko tietää. Meidän äiti ja isä ei tiennyt. Koska me salattiin se niille, koska se ei kuulu meidän kulttuuriin. Ja kristittynä. Mä syytin itseäni, koska se oli minä, joka otti se. [...] Ei ne [vanhemmat] välttämättä hyväksy sitä ja suojella minut, koska se on niille häpeä, kasvon menettäminen'. Perheen sisäisten ongelmien lisäksi Chidin elämää Suomessa ovat varjostaneet jonkin verran myös syrjintä ja ennakkoluulot, joita hän on kohdannut sekä työmarkkinoilla että kadulla kävellessään. Chidi kertoo, että länsimaisessa mediassa Nigeriasta ja nigerialaisista uutisoidaan usein melko negatiiviseen sävyyn, mikä on vaikuttanut myös suomalaisten mielikuviin maasta. Esimerkiksi uutisointi Suomessa toimivista nigerialaisista prostituoiduista on johtanut myös Chidille ikäviin välikohtauksiin."

DIFFERENT PERMITS, DIFFERENT PATHS. A COMPARATIVE ANALYSIS OF THE INTEGRATION JOURNEY OF THE PAKISTANI MALE IMMIGRANTS IN FINLAND
https://www.theseus.fi/handle/10024/495779
"The immigrant A1 is employed as apractical nurse (lähihoitaja) and A2 is an entrepreneur,and both seemed quite contended with their earnings and employment situation. 'I am lähihoitaja, though I never wanted to be one as I had a background in IT, but I was suggested by the councilors at TE Office during the times of my early integrationdays that this has more prospects in the job market, and I would say they were right.I am satisfied with it I must say.' (Immigrant A1) 'I am an entrepreneur and am happy with the earnings, was actually happier before corona ... The language courses helped, and now more so in the retrospect it was the right thing to take ... I had a master’s degree in business and good working experience before arriving here, so I did not like the idea of picking up from a few suggested professions so in the long term I picked up entrepreneurial path.' (Immigrant A2)"

Joukkoliikenne kulttuurisen kohtaamisen ja ulossulkemisen tilana : kokemuksia Turun ”monikulttuurisimmalta” bussilinjalta
https://www.theseus.fi/handle/10024/495942
"Me oltiin kerran tulossa 30 somalin kanssa Pansiosta. Olimme olleet jalkapalloa pelaamassa. Bussissa kuskina oli yksi tuttu. Hän sanoi meille: 'Ei noin monta n***iä mahdu mun bussiin. Puolet ehkä vois mahtua.' Hän oli hauska, hyvä kaveri. Me naurettiin. Ei tarkoittanut mitään pahaa. [nauraa]"

KULTTUURIEROT ASIOIMISTULKKAUKSESSA : Asioimistulkin rooli opetusalan tulkkaustilanteissa
https://www.theseus.fi/handle/10024/495977
"Kun ihminen on tullut eri maista, eli ehkä asia nähdään eri näkökulmasta mitä suomessa ajatellaan, esimerkiksi yleensä ongelma syntyy, kun opiskelijalla on oppimisvaikeuksia ja hänet lähetetään koulupsykologin tutkimuksiin. Eli vanhemmat, jotka tulivat esimerkiksi Somaliasta tai arabimaista reagoivat voimakkaasti, kun he kuulevat sana tutkimusta, heti he luulevat, että lapsilla on terveyden liittyviä ongelmia. Koska tutkimus sana nähdään eri näkökulmasta, kun täällä Suomessa. Vanhemmat kieltäytyvät tutkimuksesta ja sanovat emme halua, että oma lapsi lähetetään tutkimuksiin. Onko lapsi sairas?"

Maahanmuuttajat Kelan perustoimeentulotukiasiakkaina : neuvonta ja ohjaus
https://www.theseus.fi/handle/10024/495945

Aikuisten tukitoimet vastaanottokeskuksessa
https://www.theseus.fi/handle/10024/496145

Maahanmuuttajataustaisen nuorten ja nuorten aikuisten syrjäytyminen Suomessa. Kysely nuorille ja nuorille aikuisille.
https://www.theseus.fi/handle/10024/495993


Anonymous on tönäissyt viestiketjua viimeksi klo 24.11.2022 15:06
Jenssen
 

Paluu Yhteiskunnalliset ilmiöt

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron