Maahanmuuttotutkimuksia osa 6.

Täällä keskustellaan kaikista yhteiskunnallisista aiheista ja ilmiöistä.

Maahanmuuttotutkimuksia osa 6.

ViestiKirjoittaja Jenssen » 26.06.2021 17:35

Hoitotyöntekijöiden kokemuksia kulttuurisesta kompetenssista pakolaistaustaisen asiakkaan omahoidon ohjauksessa
https://www.theseus.fi/handle/10024/503839
”kaihi on syntynyt siitä, että on itkenyt paljon ja asiakas on saanut surun vuoksi patteja kaulalle”
”diabetes syntyy siitä, että on ollut mukana räjähdyksessä”
”erilaiset vuosikontrollit, tuntematon käsite meidän maahanmuuttaja-asiakkaille, ei sitouduta ohjeisiin eikä aikatauluihin”
”lähestymistavassa pitää huomioida asiakkaan erityistarpeet... ehkä luku-ja kirjoitustaidottomia... ei ole elämänkokemusta terveydenhuollosta... heitä pitäisi vähän kohdella joko lapsina tai vanhuksina ja tulla samalle tasolle keskustelussa... se on haastavaa”


Haasteet maahanmuuttajien perehdyttämisessä
https://www.theseus.fi/handle/10024/503114
"Eri kulttuureista tulevat työntekijät voivat noudattaa erilaisia elämänarvoja sekä heidän käsityksensä johtamistavoista voi olla hyvinkin erilainen. Haastatteluista tuli ilmi, että joidenkin maiden kulttuureissa tasa-arvo voi olla täysin vieras käsite. Joidenkin kulttuurien ihmiset ovat voineet tottua omassa kotimaassaan siihen, että johtamisasemassa toimii aina miehet. Suomessa naisten näkeminen johtamisasemassa ei pidetä mitenkään ihmeellisenä asiana. Tämä voidaan nähdä haasteena, sillä se voi luoda joidenkin kulttuurien ihmisille tietynlaisia ennakkoluuloja ja asenteita naisten johtamista kohtaan. Tämän takia on myös selvää, että joidenkin kulttuureiden ihmiset eivät välttämättä arvosta naisia johtajana niin paljon kuin miehiä."


Varhaiskasvatus eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuuden ja oppimisen mahdollistajana
https://www.utupub.fi/handle/10024/152202
"Tämän väitöskirjan tulosten pohjalta voidaan todeta, että eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuus ja oppiminen eivät vielä kaikilta osin toteudu parhaalla mahdollisella tavalla. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella varhaiskasvatuksen käytäntöjen kehittämisessä keskeistä on aiempaa tietoisempi ja kokonaisvaltaisesti jaettu kulttuuri- ja kielikontekstin sanoittaminen, mallintaminen ja yhteisen ymmärtämisen selittäminen - yhteisen todellisuuden jakaminen. Yhteisen kulttuurisen kokemuksen ja pääoman rakentaminen on varhaiskasvatuksessa keskeistä."


Toisen polven afrikkalaistaustaisten aktivointi verenluovuttajaksi
https://www.theseus.fi/handle/10024/502600
"Vaikka suoria johtopäätöksiä ei tällä otannalla voikaan tehdä, tulokset viittaisivat siihen, että Veripalvelu ja verenluovutus eivät ole kovin tuttuja vastaajille. Heistä valtaosa ei myöskään ollut koskaan luovuttanut verta. Syitä tähän olivat vastausten mukaan se, ettei verenluovutus-toiminta ollut heille tuttua, että he eivät sopineet luovuttajiksi terveydellisistä tai muista syistä sekä se että asia ei ollut tuntunut heistä tärkeältä tai ajankohtaiselta. Nämä samat syyt esiintyivät myös alkuperäisessä rajaamattomassa otannassa. Siinä muutama vastaaja oli lisäksi vastannut, että ei halua luovuttaa verta. Nämä samat seikat kävivät ilmi myös muutamissa keskusteluissa, joita aiheesta vastaajien tai kyselyn jakajien kanssa kävin. Minulta kysyttiin miksi juuri afrikkalaistaustaisia ja miksi juuri toisen polven afrikkalaistaustaisia, miksi verivalmisteita myydään sairaaloille antamisen sijaan ja miksi niitä lähetetään ulkomaille. Minulle sanottiin myös mm., että tarvitsen vereni itse. Näistä keskusteluista kävi ilmi paitsi epäluulo Veripalvelua, lääketieteellisiä instituutioita ja verenluovutusta kohtaan myös se, että Veripalvelun viestissä olisi hyvä välittyä myös sellaiset perusasiat kuten se, että luovutettu veri korvautuu melko nopeasti sekä se, että veri uusiutuu joka tapauksessa, luovutti verta tai ei. Lisäksi voisi olla hyvä viestiä siitä, että jo luovuttajaksi rekisteröitymisestä vaikkei säännöllisesti kävisikään luovuttamassa voi olla valtava apu. Jos näitä harvinaisemman veriryhmän omaavia saataisiin rekisteriin, voitaisiin heitä tarvittaessa pyytää luovuttamaan, jos tulee tilanne, että saman veriryhmän potilas tarvitsisi verensiirtoa."


Maahanmuuttajanaisten seksuaali- ja lisääntymisterveyden erityispiirteet : tutkimus osana WoHealth-hanketta
https://www.theseus.fi/handle/10024/501138
"Silpomisen perusteena käytetään useita eri syitä. Kulttuuriset syyt käsittävät ajatuksen kulttuuriperinteen jatkumisesta, ja tähän pohjautuvat myös uskonnolliset syyt. Moraaliset ja puhtauteen liittyvät syyt liittyvät neitsyyskäsitykseen ja kunniakysymykseen; silpomisella halutaan varmistaa tytön koskemattomuus naimisiinmenoon saakka, ja suojella puhtautta paitsi moraalisesta, myös hygienian näkökulmasta. Koskematon tyttö on myös joissain kulttuureissa perheelleen taloudellinen hyöty. Silpomisen taustalla voi olla myös esteettisiä vaikuttimia. Silpominen voi toimia aikuistumisriittinä, ja sen koetaan myös hillitsevät naisen yliseksuaalisuutta ja parantavan seksuaalielämää. Usein tärkeimmäksi syyksi nostetaan kuitenkin sosiaaliset syyt; paine perinteen jatkamiseen saattaa olla voimakas, ja silpominen tukee sosiaalista yhteenkuuluvuutta muun naisväestön kanssa. Perhe saattaa kohdata syrjintää luopuessaan perinteestä. Tämä toimii usein vaikuttimena perinteen jatkamiselle silloinkin, kun perhe on muuttanut pois perinnettä harjoittavalta alueelta."


Lapsiin kohdistuneet seksuaalirikokset Pohjois-Suomessa vuosina 2014-2019
https://www.theseus.fi/handle/10024/500973
"Esimerkiksi Oulussa kesällä 2018 esiin tulleet tapaukset saivat paljon huomiota koko Suomessa. Tutkimustulosten perusteella lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista poliisille tehdyt ilmoitukset ovat määrällisesti kasvaneet tutkittavana olevissa kunnissa vuosien 2014–2019 aikana. Tehtyjen ilmoitusten määrä ei kuitenkaan kasva samassa suhteessa tutkimukseen valituissa kunnissa, kun tehtyjen ilmoitusten määrä suhteutetaan kuntien lapsien lukumääriin ja väkilukuun. Suurimmissa kunnissa Oulussa ja Rovaniemellä tehdään vuosittain huomattavasti enemmän ilmoituksia kuin muissa kunnissa. Kun ilmoitusten määrä suhteutetaan lapsi- ja väkilukuun erot lukujen välillä tasoittuvat huomattavasti ja pienemmät kunnat esimerkiksi Tornio ja Sodankylä nousevat tilastoissa suurimpiin lukuihin."

Maahanmuuttajalapsen kotoutumisen tukeminen varhaiskasvatuksessa
https://www.theseus.fi/handle/10024/500900
"...lapsi ei esimerkiks oo koskaan käyttäny haarukkaa ja veistä tai lusikkaa, että on syöny sormin, että on aivan ihmeissään ku saa meiltä noi ruokailuvälineet käteen, että miten tässä toimitaan."


”Minulla ei ole minkäänlaista kaikupohjaa siihen” : Hälytystehtäviä hoitavat poliisit tarvitsevat koulutusta perheväkivaltatehtäviin maahanmuuttajaperheissä
https://www.julkari.fi/handle/10024/142694

Oleskeluluvan saaneiden naisten kertomuksia kodin jättämisestä ja pakomatkasta Suomeen
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/76667

Ohjaajien kokemuksia työstään yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden ryhmäkodissa ja perheryhmäkodissa
https://www.theseus.fi/handle/10024/502617

Perheiden kokemuksia arjesta vastaanottokeskuksessa
https://www.theseus.fi/handle/10024/502514

Somalinkielisten naisten elämäntapamuutos esite
https://www.theseus.fi/handle/10024/502383

Torjumista, toivoa ja yhteistyötä kriisin keskellä : turvapaikanhakijat Helsingin Sanomien uutisoinnin representaatioissa
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/76697

Structural Vulnerability to Infection : Somali Overrepresentation of Coronavirus Cases in Helsinki, Finland
https://www.doria.fi/handle/10024/181140
Jenssen
 

Paluu Yhteiskunnalliset ilmiöt

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron